Opisto-sketsisarja on parhaimmillaan käsitellessään rodullistamista

Ylen podcastissa opiskellaan vaikuttajiksi kansalaisopiston kurssilla.

Lina Schiffer, Fathi Ahmed ja Hanad ”Dosdel” Hassan esiintyvät Opisto-podcastissa.

27.2. 2:00 | Päivitetty 27.2. 13:44

Kysy somalifaijalta -sketsissä kaksi huonoa suomea puhuvaa miestä julistaa, että Suomeen ei enää synny lapsia, koska suomalaismiehet käyttävät liian tiukkoja farkkuja.

Jos tekijänä olisi valkoinen lihaa syövä heteromies, saattaisi tulla sanomista. Mutta nyt asialla ovat Fathi Ahmed ja Hanad ”Dosdela” Hassan, molemmat somalitaustaisia suomalaisia.

Nykyään kaikkialla kohlotetaan ”vaikuttajista”. Ennen puhuttiin tubettajista tai somettajista, mutta unelma-ammatille on keksitty hienompi nimi. Opisto-podcastissa opiskellaan vaikuttajiksi kansalaisopiston kurssilla. Sketsisarjan käsikirjoittajina ja näyttelijöinä ovat edellämainittujen lisäksi Lina Schiffer ja Olli Sulopuisto.

Somalivitsien lisäksi kurssilaiset väsäävät kaikenlaista sellaista, jota netissä kuuluu tehdä, kuten pränkkejä ja asmr-videoita. Parhaat naurut irtoavat useimmiten juuri rotua ja rodullistamista käsittelevistä epäkorrektiuksista.

Parhaimmillaan sarja on varsin hauska, heikoimmillaan sekava. Dramaturgia on nopeaa, mutta silti osa kohtauksista on aivan liian pitkiä. Asia olisi selvinnyt puolta lyhyemmässäkin ajassa.

Opisto, Yle Areena

Kun luottamus katosi Suomesta

Yle tuo äänikirjabuumiin jotakin, jota muut eivät tarjoa: vanhoja merkkiteoksia ja unohtuneita helmiä. Viime kesään asti tätä tehtiin Yle Radio 1:n klassikkoluentasarjassa. Onneksi perinne näyttää jatkuvan Areenassa.

Kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827–1913) koki 1860-luvun nälkävuodet ja kirjoitti niistä vuonna 1893 ilmestyneen ilmeisen todellisuuspohjaisen romaanin. Se alkaa kuin jännityskertomus. Ennustajaukko povaa usean laihan vuoden jatkoksi jotain vielä pahempaa. Kesää ei meinaa tulla lainkaan, ja kun se lopulta tulee, se loppuu lyhyeen.

Syksystä 1867 alkanut nälänhätä tappoi arviolta kahdeksan prosenttia suomalaisista. Päivärinta kuvaa lukuisia karusti päättyviä ihmiskohtaloita.

Elämme yhdessä maailman luottavaisimmista yhteiskunnista. Romaani avaa kuvan toisenlaiseen Suomeen. Kun ruokaa ei riitä kaikille, luottamus katoaa. Myös omankädenoikeus saa vallan, kun esimerkiksi vanhus ruoskitaan leipäpalan varastamisesta.

Kaunokirjallinen teos herättää historian eloon ja tekee siitä käsinkosketeltavan. Esko Salervo tulkitsee tekstiä tapansa mukaan todella hienosti.

Pietari Päivärinta: Pikakuvia 1867 katovuodesta ja sen seurauksista, Yle Areena

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat