Kirjallisuuden kuuntelukin parantaa sanavarastoa ja keskittymiskykyä – kunhan ei ”multitaskaa”

Lapsille pelkät äänikirjat eivät riitä, vaan painetuilla kirjoilla on yhä erityinen merkitys. Äänikirjoista hyötyvät erityisesti aikuiset, joilla on vaikeuksia lukemisessa.

Kirjallisuudesta saa hyötyjä sekä lukemalla että kuuntelemalla.

25.2. 6:25

Entistä useampi suomalainen mieluummin kuuntelee kuin lukee kirjoja, ja äänikirjojen pariin on löytänyt myös moni sellainen, joka ei ole aiemmin harrastanut lukemista. Kirjallisuuden aikuisille tarjoamien hyötyjen näkökulmasta ei ole kovin suurta merkitystä, nauttiiko kirjoista lukien vai kuunnellen. Sekä kirjojen lukeminen että kuuntelu parantavat sanavarastoa ja keskittymiskykyä ja voivat myös rauhoittaa mieltä, kertoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö.

”Äänikirjojen kuuntelussa hyötyjen saantia voi toki estää se, jos kuuntelija kovasti multitaskaa – täyttää tiskikonetta, tekee ruokaa tai treenaa – samaan aikaan. Jatkuva multitaskaus on aivoille raskasta, ja välillä olisikin hyvä keskittyä myös pelkkään kuunteluun.”

Jäkön mukaan lapsille olisi edelleen tärkeää lukea nimenomaan painettuja kirjoja. Kielellisen kehityksen kannalta lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat merkittävimpiä. Pelkkä äänikirjojen kuuntelu ei tue pienen lapsen kielenkehitystä, ja lapsi tarvitsee yhteisiä lukuhetkiä aikuisen kanssa. Myös lasten lukutaito kehittyy vain aktiivisella ja monipuolisella lukemisella.

Jos taas mietitään iäkkäämpiä ihmisiä ja esimerkiksi muistisairauksien ennaltaehkäisyä, olennaisinta on Jäkön mukaan tarinan hahmottaminen: aivot yhdistävät tarinan alussa olevat tapahtumat siihen, mitä tarinan lopussa tapahtuu. Tällainen aivojen aktivointi tapahtuu yhtä lailla kirjaa lukiessa ja kuunnellessa.

”Äänikirjathan voivat nimenomaan mahdollistaa lukuharrastuksen jatkumisen vielä iäkkäänäkin, kun esimerkiksi näkö heikkenee tai ei jaksa enää lukea. Kirjallisuus on tärkeä harrastus iäkkäille siinäkin mielessä, että se ylläpitää vireyttä. Harrastusta kannattaakin jatkaa niin pitkään kuin mahdollista.”

Jäkön mukaan äänikirjoista hyötyvät erityisesti ne, joilla on vaikeuksia lukemisessa esimerkiksi vamman, sairauden tai lukivaikeuden vuoksi. Suomessa on valtakunnallinen Saavutettavuuskirjasto Celia, joka tarjoaa maksutta äänikirjoja lukemisesteisille.

Vuoden 2021 Suomi lukee -tutkimuksen mukaan äänikirjan valitsemisen taustalla oli usein tilannesidonnaisia syitä: moni kuuntelee kirjoja sellaisissa paikoissa, joissa perinteisen paperikirjan lukeminen ei onnistu. Osa valitsi äänikirjan, koska halusi vaihtelun vuoksi mieluummin kuunnella kuin lukea. Kahdeksan prosenttia vastaajista kuunteli äänikirjoja, koska ei pitänyt lukemisesta. Taloustutkimuksen nettipaneelissaan toteuttamaan tiedonkeruuseen vastasi vajaat tuhat suomalaista.

Jäkkö uskoo, että painetun kirjan tai äänikirjan valinta on pitkälti persoonakysymys.

”Ihmisissä on paljon eroavaisuuksia sen suhteen, miten kukin käsittelee tietoa tai pystyy ottamaan sitä vastaan. Osa muistaa tarkkaan nimenomaan lukemansa asiat, kun taas osa omaksuu tietoa parhaiten kuuntelemalla.”

Mieltymysten taustalla voi Jäkön mukaan olla myös tottumus. Jos ihminen on kasvanut lukijaksi, hän suuremmalla todennäköisyydellä jatkaa lukuharrastustaan läpi elämänsä. Jos taas lukeminen on tuntunut hankalalta jo koulussa, painettuun kirjaan voi olla vaikea tarttua aikuisenakaan.

”Lukutaitoahan on pidettävä yllä. Se ei ole taito, jonka lapsena opimme ja joka pysyy meillä muuttumattomana. Jos ei ole pitkään aikaan lukenut, ei ole yhtään ihme, jos se tuntuu vaikealta. Siksi kannattaakin antaa itselleen aikaa, jotta lukemiseen pääsee takaisin sisälle.”

Kirjailijan näkökulmasta on hyvinkin merkittävää, missä muodossa kuluttaja hänen kirjoistaan nauttii. Yksi myyty painettu kirja tuottaa kirjailijalle keskimäärin kolme euroa, mutta yksi myyty äänikirja keskimäärin vain 70 senttiä, kertoo Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Ilmi Villacis.

”Vielä vuonna 2017 äänikirjat olivat melko merkityksetön osa kirjailijoiden tuloja. Tämän jälkeen tilanne on muuttunut täysin. Kirjailijoiden elantoon liittyy paljon epävarmuutta, ja tulot koostuvat monista eri lähteistä. Suuri osa tulee kuitenkin edelleen kirjojen myynnistä.”

Painettujen kirjojen myynti jatkoi laskuaan viime vuonna. Äänikirjojen suosio sen sijaan kasvoi entisestään.

Villacis painottaa, että kirjailijat eivät vastusta äänikirjoja, sillä ne ovat tuoneet kirjallisuuden pariin valtavasti uusia ihmisiä. Sen sijaan kirjailijoita huolestuttaa se, että vaikka kirjoja ilmestyy yhä enemmän ja niiden suosio on aiempaa suurempaa, heidän tulonsa vain pienenevät.

”Kärjistetysti tilannetta voisi verrata siihen, että tavallisessa työsuhteessa oleva työntekijä saisi yhtäkkiä vain viidesosan palkastaan, eikä hänellä olisi tietoa, kenen kanssa asiasta voisi lähteä neuvottelemaan. Tuskin on kenenkään edun mukaista, jos pitkällä tähtäimellä laadukas ja monipuolinen kirjallisuus näivettyy ja kirjailijat joutuvat etsimään muita töitä.”

Villacis pitää ongelmallisena, että varsinkin kuukausimaksulliset lukuaikapalvelut tarjoavat kirjallisuutta valtavan edullisesti. Hän toivoo, että äänikirjamarkkina on vasta ikään kuin lanseerausvaiheessa ja reiluista käytännöistä ja palkkioista käydään lähitulevaisuudessa lisää keskusteluja.

Myös painettujen kirjojen lainaaminen kirjastoista on kirjailijoille tärkeä tulonlähde. Esimerkiksi vuoden 2021 kirjastolainoista kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto maksoi kirjailijoille 31 senttiä per laina.

Tänä vuonna myös e-lainat ovat tulleet lainauskorvausten piiriin kunnallisten kirjastojen osalta. Villacis ei kuitenkaan usko, että e-lainat tulevat korvamaan esimerkiksi lukuaikapalvelujen käyttöä.

”Kirjastossa uusia kirjoja pitää usein odottaa pitkään, kun taas lukuaikapalveluissa ne saa heti luettavaksi tai kuunneltavaksi.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat