Laulaja Samara Joy kuulostaa puhelimessa juuri sellaiselta kuin hänen toinen oikea etunimensä Joy vihjaa: iloiselta, lähes riemukkaalta. Mutta hän myöntää kiertelemättä, että näihin tunteisiin sekoittuu nyt paljon hämmentyneisyyttä ja ajoittain jopa epäuskoa.
”Minun täytyy muistuttaa edelleen itselleni, että tämä kaikki on todellakin totta”, huokaa yhdysvaltalainen Samara Joy, 23. Hän on yrittänyt totutella viimeiset kolmisen viikkoa kotikaupungissaan New Yorkissa siihen, että on kahden Grammy-palkinnon voittaja.
Suhteellisen suuri yllätys oli jo se, että Samara Joy sai musiikkiteollisuuden Oscar-palkinnoksi kutsutun Grammyn jo toisella levyllään Linger Awhile sarjassa Best Jazz Vocal Album. Samalla hän voitti tuntemattomana aloittelijana monta paljon kokeneempaa kollegaa.
Huolimatta siitä, että Joy on kuunnellut ja laulanut jazzia vasta viitisen vuotta.
Täysin odottamatonta oli, että noin kahdentoistatuhannen äänestäjäsenen The Recording Academy valitsi hänet ykköseksi myös sarjassa Best New Artist, joka on yksi Grammy-palkintojen keskeisimmistä. Aiempia Best New Artist -kategorian voittajia ovat aikanaan olleet muun muassa Adele, Amy Winehouse ja Alicia Keys.
Siinä Samara Joy jätti taakseen muun muassa kolme omien tyylilajiensa listaykköstä: englantilaisen indierockyhtye Wet Lagin, yhdysvaltalaisen jazzduon Domi and JD Beckin ja kahden vuoden takaisen Euroviisu-voittajan, italialaisen Måneskinin.
Tosin historiallisesti vielä huomattavampaa oli, että hän on nyt todella vasta toinen parhaaksi uudeksi artistiksi valittu jazzmuusikko – 63 vuoden aikana. Ensimmäinen oli yhdysvaltalainen jazzbasisti, laulaja ja lauluntekijä Esperanza Spalding, joka on saanut vuoden 2011 jälkeen neljä muutakin Grammya.
Samara Joy on vasta toinen parhaaksi uudeksi artistiksi Grammyissa valittu jazzmuusikko. Kuva Winter JazzFest -konsertista New Yorkista tammikuulta.
Samara Joy sanoo tietävänsä, että mikään Grammy-palkinto ei ole uran näin varhaisessa vaiheessa musiikillisen merkityksellisyyden merkki, eikä sen enempää tae myöhemmästä menestyksestä. Sitä paitsi, voittoa voi niin halutessaan hyödyntää oikeastaan vain vuoden.
”Minulle nämä palkinnot avaavat ennen kaikkea mahdollisuuden syventää sitä, mitä olen ollut tekemässä jonkin aikaa: kertoa merkityksellisiä tarinoita, ja usein myös ilon kautta.”
Tosin nämä tarinat eivät ole toistaiseksi hänen omiaan, paria säännön vahvistavaa poikkeusta lukuun ottamatta. New Yorkin Bronxissa syntynyt ja varttunut Samara Joy – sukunimeltään McLendon – levyttää ja esittää lauluja, joista lähes kaikki on sävelletty ja sanoitettu jo viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla. Siis ennen 1960-luvun alkua sekä siitä alkanutta popmusiikin uutta aikaa.
Hänen ohjelmistossaan onkin lähinnä sellaisia amerikkalaisia standardeja ja laulujazzin klassikkoja, joita hänen edesmenneet vaikuttajansa – muuan muassa Betty Carter, Ella Fitzgerald, Carmen McRae ja Sarah Vaughan – olisivat saattaneet esittää ja levyttää, ja toisinaan myös esittivät ja levyttivät.
Samara Joy onkin ennen kaikkea tulkitsija. Ja ainakin toistaiseksi juuri sellaisten laulujen jotka olivat vanhanaikaisia jo hänen vanhempiensa nuoruudessa – menneestä, toisesta maailmasta.
”Pakko myöntää, että en ole kokenut tähän mennessä vielä oikein mitään siitä, mistä nuo tekstit kertovat. Mutta ei kai tulkitsijan täydy”, nauraa Joy. Laulaminen on hänelle jossain määrin näyttelemistä, eläytymistä tekstin kertojaksi tai joksikin sen hahmoksi.
”Laulussa minulle on yleensä tärkeintä teksti. Tai sanotaan niin, että hieno melodia ei ole koskaan tarpeeksi hyvä syy valintaan. Se ei hyvitä tarinallisesti tai kirjallisesti kornia sanoitusta.”
Tarkkaan valituista lauluista saattaa juontaa se, että Joyn tulkinnat eivät kuulosta juuri koskaan ulkokohtaisilta, vaikka hän esiintyy kaiken lisäksi pienellä akustisella yhtyeellä, yleensä triolla. Sellaisen kanssa hän tulee myös viidenteen Helsingin Savoy Jazzfestiin, jonka avaa torstai-iltana.
”Tätä musiikkia ei kannata ryhtyä laulamaan, jos haluaa piiloutua toisten taakse. Tämä on parasta pelkistettynä, paljaana.”
Samara Joy tulkitsee lauluja, jotka olivat vanhoja jo hänen vanhempiensa nuoruudessa.
Joyn nopea eteneminen voi saada luulemaan, että hän on kuunnellut ja laulanut näitä lauluja lapsesta asti. Hän varttuikin musikaalisessa perheessä: Philadelphiassa syntynyt isä on gospeliin erikoistunut ammattimuusikko, kuten olivat myös isän vanhemmat, jotka tekivät gospel-levytyksiä 1960-luvulla.
Mutta jazzia Joy alkoi kuunnella vasta aloittaessaan lukion jälkeen musiikkiopinnot New Yorkin osavaltionyliopistossa, Purchase Collegessa. Siihen saakka hänen mielimusiikkinsa oli gospelia sekä uudempaa ja vanhempaa soulia, alkaen aina Aretha Franklinista ja Stevie Wonderista.
”Oli jännittävää ja hämmentävää löytää kahdeksantoistavuotiaana musiikinlaji, josta en tiennyt oikein mitään”, sanoo Joy ja arvelee, että tietämättömyydestä oli lopulta hyötyä. Hänellä ei ollut lukkoonlyötyä, pitkäaikaisten esikuvien juurruttamaa mielikuvaa siitä, millaiselta lauletun jazzin pitäisi kuulostaa. Tai edes hänen itsensä.
Silti edistyminen oli nopeaa, tai ehkä juuri siksi.
Hän osallistui opettajan kehotuksesta marraskuussa 2019 jazzlaulaja Sarah Vaughanin mukaan nimettyyn kahdeksanteen kansainväliseen kilpailuun – ja voitti. Seuraavana vuonna Joylle myönnettiin Ella Fitzgerald -stipendi, josta kiittääkseen hän julkaisi Facebookissa videon itsestään laulamassa Fitzgeraldin Take Love Easy -kappaletta.
Video meni viraaliksi. Samara Joy onkin sosiaalisessa mediassa varsin näkyvä hahmo – etenkin nuorempi yleisö on löytänyt hänet Tiktokissa, jossa Joy julkaisee useimmiten videoita itsestään laulamassa, mutta toisinaan myös viestejä kiitollisuudesta osalleen osuneista kehuista ja palkinnoista. Katsojia on kymmeniätuhansia, parhaillaan miljoonia.
Samara Joy esiintyi Grammy-gaalassa Los Angelesissa 5. helmikuuta.
Jazz-laulajan ensimmäinen albumi, omaa nimeä kantava Samara Joy, julkaistiin heinäkuussa 2021, heti hänen koulusta valmistumisensa jälkeen.
Nyt, lähes kaksi vuotta myöhemmin, hän tuntee olevansa esiintyjänä jo varmempi. Samalla on vahvistunut ajatus, että esiintymisessä ei ole kyse vain hänestä, että esiintyminen ei ole yksisuuntaista. Se on yhteisöllistä, jaettu kokemus.
”Oivalsin sen viisitoistavuotiaana, jolloin aloin laulaa viikoittain kirkossa, ensin kuorossa ja sitten sen solistina. Laulu oli väline johonkin musiikkia suurempaan, merkityksellisempään.”
Ja nyt hänellä on tämän merkityksellisemmän saavuttamisen entistä paremmat välineet: kahden Grammy-palkinnon tuoma julkisuus ja samalla myös jonkinlainen vastuu jazzin perinteen elävyydestä. Hän ei ole yksin, vaan yksi lenkki laulajien pitkässä ketjussa, omasta mielestään vasta alussa.
Samara Joy ja trio Savoy-teatterissa (Kasarmikatu 46) torstaina 2. maaliskuuta klo 19.00
Kuka?
Samara Joy
Yhdysvaltalainen jazzlaulaja, kokonimi on Samara Joy McLendon.
Syntynyt marraskuussa 1999 New Yorkissa, jossa asuu edelleen.
Varttui musiikillisessa perheessä, isä ammattimuusikko.
Opiskeli New Yorkin osavaltionyliopistossa, josta Bachelor of Music -tutkinto 2021.
Voitti 2019 kansainvälisen jazzlaulukilpailun, kahdeksatta kertaa järjestetyn Sarah Vaughan International Jazz Vocal Competitionin.
Sai helmikuussa 2023 Grammy-palkinnot sarjoissa Best New Artist ja Best Jazz Vocal Album.
Julkaissut kaksi omaa albumia: Samara Joy (2021) ja Linger Awhile (2022).
Vierailevana laulajana kuudella albumilla. Uusin on rumpali Terri Lyne Carringtonin New Standards Vol. 1, joka sai helmikuussa 2023 Grammy-palkinnon.
Esiintyi Suomessa ensi kerran lokakuussa 2021, Turun Flame Jazzin vuosijuhlissa.