Draama
Close. Ohjaus Lucas Dhont. 105 min. K12. ★★★
Lucas Dhontin Close voitti Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix -palkinnon, ja se on myös Belgian ehdokas parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-voittajaksi. Poikien välisestä ystävyydestä kertova elokuva jää kuitenkin hieman valjuksi.
Close on kertomus kahdesta 13-vuotiaasta pojasta, Léosta (Edem Dambrine) ja Rémistä (Gustav De Waele), jotka ovat olleet parhaat kaverukset pikkupojista asti. Poikien ystävyys on myös fyysisesti hyvin läheinen, vaikka siihen ei mitään seksuaalista sisällykään, ei ainakaan Léon mielestä.
Yläkouluun siirtyminen tuo ystävyyteen haasteita. Tytöt haluavat tietää, ovatko pojat oikeasti pari, ja urheilua harrastavat saman luokan pojat alkavat homotella. Léo kiusaantuu ja ryhtyy luomaan etäisyyttä Rémiin alkamalla hengailla luokan muiden poikien kanssa muun muassa koulun jääkiekkojoukkueessa.
Rémi ottaa parhaan kaverin etääntymisen raskaasti, mistä seuraa ensin väkivaltainen tunteenpurkaus ja lopulta tragedia.
Tässä vaiheessa elokuva tekee täyskäännöksen aivan toiseen suuntaan. Siitä tulee kertomus surusta, jota ei osata käsitellä, tragedian aaveesta, joka vainoaa niin Léoa kuin kummankin pojan perhettä. Kaikki ihmettelevät miksi, ja vain Léo tietää, mutta hän on liian nuori käsittelemään asiaa muuten kuin reagoimalla äkkiväärästi.
Belgialaisen ohjaajan Lucas Dhontin Close on ehdokkaana parhaan ulkomaalaisen elokuvan Oscar-voittajaksi.
Tuokiokuviin poikien elämästä, koulunkäynnistä ja perheistä aluksi keskittyvä Close pyrkii loppupuolellaan emotionaaliseen koskettavuuteen, mutta jää siinä hieman epämääräiseksi. Surun käsittelyn vaikeus nostetaan esiin, mutta sitä ei sen kummemmin analysoida.
Dhont loikkii yli kaikkien melodraaman karikkojen, mutta hän ei onnistu lataamaan elokuvaansa sellaista vahvaa tunnevoimaa, joka kannattelisi sitä ja naulitsisi katsojan penkkiin. Elokuva pyrkii pelaamaan vivahteilla, mikä on sinänsä hyvä lähestymistapa, mutta ei ole tässä oikein tuottanut tulosta.
Paljon on kasattu nuoren Eden Dambrinen harteille. Hän tekee varmasti parhaansa, mutta ei ole kovin ilmaisuvoimainen sellaisella hiljaisella tavalla, jota Dhont on tavoitellut. Luontevimmillaan elokuva on Dambrinen ja De Waelen yhteisissä kohtauksissa – silloin kun kaikki on vielä hyvin.
Ohjaus Lucas Dhont, käsikirjoitus Dhont ja Angelo Tijssens, tuottaja Dirk Impent, Michiel Dhont, pääosissa Eden Dambrine, Gustav De Waele, Emilie Dequenne, Lea Drucker. 105 min. K12.