Historian professori Matti Klinge (s. 1936) on kuollut. Hän kuoli sunnuntaina 86-vuotiaana vakavaan sairauteen. Asiasta kertoo HS:lle hänen poikansa Yrjö Klinge.
Matti Klinge väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1967. Hän oli tunnettu poleemisesta otteestaan ja kansakuntaa kasvattamaan pyrkivästä asenteestaan.
Klingen laaja kirjallinen tuotanto kattaa muun muassa lukuisia historiateoksia, päiväkirjoja, runoja sekä vuosikymmenen saatossa kerätyn, kuusiosaisen muistelmateossarjan.
Helsingin yliopistosta tuli 1950-luvulla Klingelle paitsi opinto- ja työyhteisö myös tutkimusten kohde. Hän kirjoitti sekä ylioppilaskunnan että yliopiston moniosaiset historiat.
Yliopisto ei jäänyt hänelle vain työpaikaksi, vaan vuosikymmenien myötä siitä muodostui rakas elämäntapa.
Yliopiston ensiarvoisena tehtävänä Klinge piti tradition siirtämistä.
Työssään hänen suuri linjansa oli vastustaa kansallista omahyväisyyttä. Klinge piti suomalaisuuden ideaa liian kapeana ja korosti, että Suomi pitäisi ymmärtää ja kytkeä osaksi Euroopan yleishistoriaa.
”Historioitsijoiden työnä on kasvattaa ihmisiä tietoisuuteen, että kaikki jatkuu alati muuttuvaisena ja sellaisenaan toistumatta”, Klinge sanoi HS:n haastattelussa vuonna 2016.
Lue lisää: ”Donquijotemainen tarve ja tapa uhmata yleistä mielipidettä” – Ystävät muistelevat Matti Klingeä
Klingen keskeistä tutkimusaluetta olivat aatehistoria, kansallisuusliike, henkilöhistoria sekä yliopistot ja akateeminen maailma. Keskustelijana ja esseistinä hän korosti eurooppalaisia kulttuuriarvoja. Klingellä oli näkyvä asema suomalaisessa ja eurooppalaisessa tiedeyhteisössä.
Hänen tuotantoaan on pidetty hämmästyttävän laajana. Seitsemälletoista kielille käännetyn teoksen Katsaus Suomen historiaan katsottiin vievän Klingen kirjailemaa Suomi-kuvaa maailmalle.
Suomen ja Euroopan historiaa koskevia pääteesejään Klinge täydensi mittavilla essee- ja artikkelikokoelmien sarjoilla.
Yliopistossa tehdyn ja kirjallisen työn lisäksi Klinge toimi myös vastuunalaisissa luottamustehtävissä. Hän toimi presidentti Mauno Koiviston valitsijamiehenä presidentinvaaleissa vuosina 1982 ja 1988.
Klinge on saanut työstään lukuisia kunnianosoituksia, kuten Suomen Leijonan -kunniamerkin vuonna 1980 ja Suomen Valkoisen Ruusun vuonna 1990.
Venäjän valtio myönsi Klingelle Ystävyyden kunniamerkin vuonna 2013. Vuonna 2022 Klinge arvioi HS:n haastattelussa saaneensa kunniamerkin pyrkimyksistään ymmärtää asioita Venäjän näkökulmasta.
”Venäjä on Venäjä, pysyy naapurimaana ja suurvaltana. Pitäisi koettaa miettiä, miten he näkevät asiat. Mielipidetiedusteluiden mukaan kansasta suurin osa kannattaa presidentti Putinia ja hänen ulkopolitiikkaansa. On vaikea mennä sinne väliin sanomaan”, Klinge sanoi HS:n haastattelussa.
Varsinaisten tutkimusaiheidensa rinnalla Klinge puhui mielellään sivistyksen, oppineisuuden, kulttuurin ja käytöstapojen merkityksestä. Usein hän muisti korostaa myös sivistyneen eliitin arvoa, jonka elämän taustasta ja antropologiasta ei hänen mukaansa nykymaailmassa tarpeeksi kirjoitettu.
Klinge näki historiallisen kauneuden hahmottuvan hyvin pitkissä päälinjoissa, ”tiessä brutaaliudesta kohti jalostuneisuutta”.
Laajalla tuotannollaan ja näkemyksillään Klinge saavutti julkisen aseman ”virallisena valtionideologina”, kuten Veli-Pekka Leppänen muotoili kirja-arvostelussaan vuonna 2022.
Professori Matti Klinge esitteli Helsingissä 12. tammikuuta 2012 teosta C. L. Engel Koti Helsingissä, sydän Berliinissä / Hemmet i Helsingfors, hjärtat i Berlin. Helsinki juhli kyseisenä vuonna 200-vuotispäiväänsä Suomen pääkaupunkina, ja kirja julkaistiin sen kunniaksi.
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari jakoi vuonna 1996 presidentti Urho Kekkosen 70- vuotisjuhlasäätiön myöntämän tunnustuspalkinnon professori Matti Klingelle pitkäaikaisesta ja laajasta Suomen asemaa koskevasta kirjallisesta toiminnasta.
Monacon prinssi Albert (keskellä) tutustui Mannerheim-museoon professori Matti Klingen johdolla Helsingissä 30. elokuuta 1988.
RKP:n kansanedustaja Pär Stenbäck (oik.) rouva Sissel Stenbäck, professori Matti Klinge ja rouva Tellervo Koivisto seurustelevat Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväkutsuilla 6. joulukuuta 1985.
Professori Matti Klinge selasi vanhaa kirjaa vuonna 1982.
Ranskan presidentti Valery Giscard d'Estaing ja rouva Anne-Aymone Giscard d'Estaing olivat valtiovierailulla Suomessa kesäkuussa 1980. Vieraille tarjottiin tervetuliaislounas Presidentinlinnassa. Kuvassa rouva Giscard d'Estaing ja tasavallan presidentti Urho Kekkonen lounaalla välissään tulkki, professori Matti Klinge.
