Eepos Peterloon verilöylystä on yhteiskunnallisesti väkevä mutta sitä raskauttavat loputtomat monologit

Mike Leigh’n draamassa husaarit kukistavat rauhanomaisen mielenosoituksen, joka lopulta auttoi englantilaista työväestöä saamaan läpi poliittisia tavoitteitaan.

Naisreformistien kokoukseenkin ehtivä perheenemäntä Nellie (Maxine Peake) pitelee tyttärentytärtä Sarahia (Alicia Turner) mielenilmauksessa, kun kaikki on vielä rauhaisaa.

8.3. 2:00

Draama

Peterloo ★★

Britannia 2018

Teema klo 21.50 ja Yle Areena (K12)

On maanantai 16. elokuuta 1819 St. Peter’sin aukiolla Englannin Manchesterissa. Jopa 60 000 henkeä on kokoontunut rauhanomaiseen mielenosoitukseen, jossa vaaditaan äänioikeutta, parlamentaarista edustusta sekä leivän hintaa nostaneiden viljalakien kumoamista.

Valtaapitävät haluavat kukistaa kapinallisiksi julistamansa protestoijat. Ratsuväki komennetaan mielenosoittajien kimppuun. Toistakymmentä henkilöä kuolee, arviolta 700 loukkaantuu.

Tapahtunut nimettiin Peterloon verilöylyksi. Nimen Peterloo sai myös Mike Leigh’n ohjaama elokuva, joka sai ensi-iltansa samoilla sijoilla 200 vuotta myöhemmin.

Henry Hunt (Rory Kinnear, kesk.) on sekä vauraana hienohelmana että vaarallisena agitaattorina pidetty juhlapuhuja.

Peterloo-elokuvalla on eittämättömät ansionsa ja arvonsa mutta myös taiteelliset rasitteensa. Kaksi- ja puolituntinen historiallinen eepos valottaa aikakauden poliittisia näkemyksiä loputtomilla monologeilla, jotka raskauttavat kerrontaa teatterinmakuiseksi historianluennoksi.

Elokuva ei kerro, mitä tapahtumista seurasi. Prinssihallitsija Yrjö IV lähetti verta vuodattaneille husaareille viralliset onnentoivotuksensa. Mielenosoituksen järjestäjiä ja puoltajia tuomittiin vankeuteen, mutta vaaditut poliittiset uudistukset alkoivat saada myötätuulta.

Tässä auttoivat tiedotusvälineet. Peterloon tapahtumat olivat lajissaan ensimmäisiä, joista lehdet raportoivat. Myös toimittajia vainottiin, mutta ajan myötä verilöylyn jälkipyykki voimisti median merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Nimi Peterloo vieläpä syntyi silminnäkijänä toimineen reportterin sanaleikistä ja lehtiotsikosta, joka viittaa neljä vuotta aikaisempaan Waterloon taisteluun.

Itse elokuvakin käynnistyy Waterloosta. Sotakokemukset traumatisoivat manchesteriläistä sotilasta, mutta vasta Peterloo koituu miehen kohtaloksi.

Elokuvan alussa tavataan myös Waterloossa ansioitunut kenraali, joka Pohjois-Englannin sotilaspiirin komentajaksi nimitettynä saa tehtäväkseen tukahduttaa työväestön poliittisen liikehdinnän. Tosin häntä kiinnostaa enemmän hevoskilpa.

Ensembletyössä näyttelee kuutisenkymmentä nimellä kreditoitua roolihahmoa. Henkilöt tulevat ja menevät, yksilöinä ja ryhminä, jotka kaikki puhuvat loputtomasti. Vähemmän kuvataan tekemisen ja näkemisen kautta.

Kirjoittaja-ohjaaja Mike Leigh tunnetaan poikkeuksellisista työmetodeistaan. Hän valitsee itse näyttelijät, joiden kanssa keskustellaan henkilöhahmoista ja harjoitellaan pitkäänkin, ennen kuin laaditaan käsikirjoitus – johon ei välttämättä sitouduta.

Kuvausten käynnistyessä Leigh oli 74-vuotias, ja Peterloo on ainakin toistaiseksi hänen viimeinen työnsä.

Leigh’n edelliset pitkät elokuvat Happy-Go-Lucky, Vuosi elämästä ja Mr. Turner kuuluvat jopa tekijänsä parhaimpiin. Peterloo ei yllä samaan, mutta aikansa yhteiskunnallisesta historiasta ja muutoksesta se kertoo väkevästi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat