Vastikään lukemani Victoria Belimin koskettava ukrainalainen sukumuistelma Punaiset seireenit (Tammi) tapahtui suurelta osin aivan tietyssä paikassa.
Kun Brysselistä kotiseudulleen palannut kertoja halusi keskustella isoäitinsä kanssa menneistä, hänen oli mentävä tämän avuksi puutarhaan. Siellä riitti aina tekemistä: kirsikkapuiden runkojen kalkitsemista, tomaatintaimien ja perunan istuttamista. Tai sitten vain istuttiin pensaiden alla.
Puutarhalla onkin ukrainalaisille suuri käytännön merkitys: hyvämultaisessa maaperässä on pienelläkin pläntillä voinut kasvattaa syötävää perheelle.
Suuri tuntuu kuitenkin olevan myös henkinen arvo. Rehevällä pihalla oleskellaan niin Oleksandr Dovzenkon Lumottu joki -klassikossa kuin tuoreessa Jevhenija Kuznjetsovan Kysykää Mialta -romaanissa, joka sijoittuu 2000-luvulle ennen hyökkäyssotaa.
Myös Kuznjetsovan ihastuttavassa, ilmavassa romaanissa puutarhaan olennainen osa on vanha nainen, isoäiti ja matriarkka, jonka luokse maailman ääriin lentäneet jälkeläiset kesällä palaavat. Kysykää Mialta on eri-ikäisten naisten, sisarusten ja serkkujen, äitien ja tytärten moniääninen tarina, joka näyttää monta puolta siitä Ukrainasta, jota sota ei vielä ole tuhonnut.
Jevhenija Kuznjetsova: Kysykää Mialta. Suom. Eero Balk. 320 s. Aula & co.
Turun linnan elämää 1500-luvulta nykypäiviin
Ensin meillä oli Mia Kankimäki naisineen, joita hän ajatteli öisin, sitten Maria Pettersson historian jännine naisineen. Suomen supernaisetkin on esitelty kuvakirjoissa. Mutta eiväthän unohdetut, sivuutetut tai ylenkatsotut naiset pariin kirjaan mahdu.
Siksi Jenna Kostetin löytö eli Turun linnassa asuneet naiset on hauska ja paikallaan.
Kuuden Katariinan jäljillä esittelee enimmäkseen menneillä vuosisadoilla vallan liepeillä eläneitä naisia kuten Kustaa Vaasan kolmannen vaimon Katariina Stenbockin (1535–1621) ja Suomen herttuan Juhanan puolison Katarina Jagellonican (1526–1583).
Linnan vankila-aikojen naisasukeissakin on Kaisa, mutta hänen tarinaansa Kostet ei valitettavasti syvenny. Turun linnan pitkän restauroinnin 1980-luvulla loppuun saattanut Carin Bryggman on onneksi saanut oman lukunsa.
Muodikkaasti Kostet punoo Katariinojen tarinoihin oman elämänsä sekä Turun linnan pitkäaikaisena oppaana että käsikirjoituksen kanssa tuskittelevana kirjoittajana. Se ei jaksa kiinnostaa yhtä paljon kuin historian henkilöt. Heihin liittyen kirjassa on muuten laaja lähdeluettelo – harvinaista lukijan palvelua nykyisin.
Päähenkilöksi kirjassa taitaa kuitenkin nousta rakennus, joka kaikkia asukkejaan yhdistää. Ensi kesänä taitaa olla linnareissun paikka.
Jenna Kostet: Kuuden Katariinan jäljillä. 250 s. Aula & co.
New Yorkin älyköt jatkavat Woody Allenin perinnettä
Nautin 1970- ja 80-luvuilla Woody Allenin komedioissa etenkin lakonisesta, julmasta dialogista. Paljon samaa on Fleishman is in Trouble -tv-sarjassa, jossa siinäkin varakkaat newyorkilaiset setvivät ahdistustaan ja ihmissuhdesotkujaan. Jopa juutalaisuus on esillä niin kuin Allen-elokuvissakin.
Toby Fleishman (Jessen Eisenberg) ja hänen opiskelukaverinsa (Adam Brody) edustavat nokkelassa ihmissuhdesarjassa keskiluokan ja rahaeliitin välissä eläviä newyorkilaisia.
Uutuuden (jonka kahdeksasta osasta on nähty vasta viisi) on kuitenkin kirjoittanut 1930-luvulla syntyneen miehen sijasta 1970-luvulla syntynyt nainen, toimittaja Taffy Brodesser-Akner, jonka esikoisromaaniin sarja perustuu.
Lääkärin (Jesse Eisenberg) ja teatteriagentin (Claire Danes) avioliittodraamassa on siksi naisnäkökulma mukana. Myös psykologia on tummempaa, eikä kerrontaan voi lainkaan luottaa. Näyttää siltä, että idealistisen lääkärin ja hänen tunnekylmän, kunnianhimoisen puolisonsa parisuhdeasetelma onkin kiinnostavasti, komeasti keikahtamassa ylösalaisin.
Fleishman is in Trouble. Disney+.
