Huokoisesta ja kevyestä kalkkikivestä veistetty Willendorfin Venus on yksi vanhan kivikauden tunnetuimmista taide-esineistä, kuin oman aikansa kiehtovan arvoituksellinen Mona Lisa. Nimestään huolimatta tällä yksitoistasenttisellä kasvottomalla naishahmolla ei ole mitään tekemistä roomalaisen Venus-jumalattaren kanssa, eikä sitä yhdistä itävaltalaiseen Willendorfin kylään mikään muu kuin löytöpaikka.
Itävaltalaisen Klaus T. Steindlin dokumentissa Willendorfin Venus (2022) kyseenalaistetaan myös muita alastomaan naishahmoon liittyviä oletuksia. Noin 29 000 vuotta vanha patsas onkin oivallinen esine kertoa sekä kivikautisesta menneisyydestä että sen tulkinnoista ja tehdä samalla tuoreita tulkintoja. ”Vähän ilkeämielisesti arkeologi löytää vain sen, minkä tuntee”, sanoo yksi dokumenttiin haastatellusta kahdeksasta asiantuntijasta, esihistorialliseen arkeologiaan erikoistunut professori Brigitte Röder.
Arkeologisissa kaivauksissa elokuussa 1908 löydetystä pienestä patsaasta on ollut moneksi. Se on ollut muun muassa hedelmällisyyden symboli, aikansa naisihanteen edustaja, patriarkaalisten sukupuoliroolien ilmentäjä ja miehen miehille veistämä suoranainen seksisymboli – sellainen, jonka Facebook sensuroi viisi vuotta sitten pornografisena.
Steindlin haastattelemat arkeologit, historioitsijat ja paleontologit tulkitsevat kämmeneen mahtuvaa taidokasta patsasta pääasiassa toisin ja tekevät tutkimuksiin perustuvia uusia tulkintoja erityisesti naisten rooleista.
Yksi oleellisista oletuksista on, että tällä metsästäjä-keräilijöiden aikakaudella naiset olivat pienissä liikkuvissa yhteisöissä tasa-arvoisia ja tekivät yhtä lailla ”miesten töitä”, muun muassa metsästivät. Sekä veistivät myös naishahmoisia patsaita ehkä suojeleviksi riipuksiksi, jotka siirtyivät polvelta toiselle.
Tiededokumentissa kuvitellaan, millaista metsästäjä-keräilijöiden elämä oli noin 29 000 vuotta sitten. Dramatisoitujen jaksojen pääosassa on 12-vuotias, metsästystä opetteleva Jama (vas.), jolla on kädessään Willendorfin Venusta muistuttava kivipatsas.
Tätä tulkintaa moniaineksisessa dokumentissa kuvitetaan Itävallan luonnossa kuvatuilla dramatisoiduilla jaksoilla, joiden pääosassa on kaksitoistavuotias, metsästystä opetteleva Jama-tyttö.
Hän on myös se, joka piilottaa okralla värjätyn patsaan Willendorfin multiin – ehkä suojelemaan leiripaikkaa, jolle ryhmä ei enää palannut.
Historia: Willendorfin Venus, TV1 klo 19.00 ja Yle Areena.
