Indie, rock / albumi
Arppa: Valeria. Johanna Kustannus.
★★★★
Aaro ”Arppa” Airolan yhtyeen nousu nopeasti parissa vuodessa Suomi-indien huipulle on tarjonnut hurmaavaa seurattavaa.
Kuvaavin hetki koettiin viime syyskuussa juhlaviikoilla, kun Vestaa lämmitellyt Arppa keräsi illan haltioituneimmat suosionosoitukset.
Huvila-konsertin järjestäjä ei selvästikään ollut ajan tasalla soittojärjestyksen suhteen.
Huhtikuussa ollaan jo tilanteessa, jolloin Arppa esiintyy Tavastialla kolme kertaa – aivan kuten konkariesikuvansa J. Karjalainen ja Arpan mentoriksi tiedetty Olavi Uusivirta tänä keväänä.
Kolmas albumi Valeria ei esittele huomattavia uusia avauksia vaan jatkaa luontevasti polveillen ja yhdistellen nostalgisen juurevia sävyjä iskelmällisyydestä jatsahtavuuteen, leijailevista pohdiskeluista psykedeliaan kurkottaviin irrotteluihin ja pariin rivakampaan rutistukseen. Kaikki tämä mahtuu yhdeksän kappaleen mittaan.
Edellisillä kierroksilla on voinut harmitella sitä, miten huipputaitavan yhtyeen elävä energia ei ole tallentunut albumille parhaalla tavalla. Yhtye kun on ollut täydellinen pari haahuilevan karismaattiselle ja kappaleiden kirjoittamisesta vastaavalle Airolalle. Nyt kokonaisuus kuulostaa luontevammalta ja entistä rikkaammalta.
Albumin fokuskappaleeksi nimetyn ja Arpalle tyypillisen raukeasti heräilevän Metsänpoika popparissa -kappaleen aikana voi jo miltei kuulla, miten tulevien konserttien yleisö yhtyy hoilotukseen Yyterissä vuonna 1965 hilluneesta Karista, joka tatuoi ”toiseen käteen love ja toiseen peace”.
Vetävästi sykkivä Paha meno Pengerkadulla hurmaa menneen ajan elokuvallisena takaa-ajojatsina, jonka aihe kumpuaa Arpan entisen kotinsa ikkunasta todistamasta poliisioperaatiosta. ”Uutissähkeen” lukijana toimii Airolan kulttuurikatraan äiti Outi Airola.
Valeria on viehättävä, tasapainoinen, täyteläinen ja pakottomalta kuulostava pikkuteos. Verrattain nuorta yhtyettä voisi parjata uran tässä vaiheessa jo maneereista, mutta arvokkaan omaäänistä herkkua on tarjolla niin runsaasti, että tuntuisi väkivaltaiselta ampua alas mukavuusalueella kypsyneitä hedelmiä suunnanmuutoksen vuoksi.
Neljäs albumi on kuulemma jo tekeillä. Ehkä siihen löytyy uutta kulmaa.