Valtionvarainministeriön tällä viikolla suosittelemat leikkaukset tulivat kulttuurialan edustajille järkytyksenä.
”Tässä lyödään lyötyä”, Suomen Musiikintekijät ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen sanoo.
”Juuri kuin päästiin eroon korona-aikojen vääryyksistä, epäloogisista rajoituksista ja tukimenettelyistä, valtionvarainministeriö leikkauksillaan kuvaa tulevaisuutta, jossa ajetaan suomalaista kulttuuria alas. Tämä järkyttää kovasti”, hän lisää.
Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi maanantaina julkisten menojen tasaamiseksi listan leikkauksille ja veronkorotuksille poliittisten päätösten tueksi. Ministeriön mielestä julkista taloutta pitää tasapainottaa vuositasolla yhdeksän miljardin euron edestä kahden vaalikauden aikana.
Mukana oli myös kulttuurialaan vaikuttavia kiristysehdotuksia. Valtionavustuksia esimerkiksi kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön rahoittamiseksi voisi VM:n virkamiesten mukaan leikata asteittain 500–700 miljoonan euron edestä.
VM:n raportissa ehdotettiin arvonlisäverotuksen yhtenäistämistä 24 prosenttiin, mikä tarkoittaisi myös kulttuurialan pääsylippujen alv:n nousua. Konsertti-, elokuva- ja keikkalippujen arvonlisävero on tällä hetkellä 10 prosenttia.
Kuluttajahintojen nousu lippujen osalta näivettäisi kulttuurialan ekosysteemiä, Toivonen sanoo.
Monen kävijän mielestä lippujen hinnat ovat jo nyt liian korkeita. HS vertaili viime kesänä kulttuuritapahtumien pääsylippujen hintoja muutamissa esimerkkitapauksissa.
Erityisesti suurten festivaalien ja menestysmusikaalien pääsyliput ovat entistä kalliimpia, kun verrataan vuosia 2021 ja 2022. HS:n kyselyssä selvisi myös, että lippujen korkea hinta karkottaa jo kävijöitä.
Toivonen on myös huolissaan signaalista, jonka kulttuurin julkisten varojen leikkaaminen antaisi tuleville taiteilijasukupolville.
”Jos nämä leikkaukset toteutuisivat, suomalaisen musiikin laajapohjainen menestys kapenisi yksipuoliseksi ja vähentäisi kansainvälistymisen edellytyksiä, kun korkeatasoisten tekijöiden kärki kapenisi”, Toivonen sanoo.
Jos VM:n ehdottamiin leikkauksiin tartutaan, se olisi lyhytnäköistä toimintaa, sanoo puolestaan Suomen Säveltäjien toiminnanjohtaja Vappu Verronen.
”Tässä ohitetaan kulttuurin työllistävä ja talouskasvua edistävä merkitys”, Verronen sanoo. Vaikka kulttuurin osuus taloudessa on ollut pitkällä aikavälillä laskeva, kulttuurilla on edelleen varsin merkittävä rooli kansantaloudessa, todetaan myös Tilastokeskuksen koostamassa kulttuurin satelliittitilinpidossa. Vuonna 2020 luova ala ja kulttuuri muodostivat 2,9 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Kulttuurialan työllisyys on koronavuosina laskenut 7–8 prosenttia verrattuna vuoteen 2019: vuonna 2021 kulttuuritoimialojen oli työvoimatutkimuksen mukaan noin 108 000, ja kulttuuriammateissa päätyössä toimivien työllisyys noin 128 000 .
Kulttuuriala on silti esimerkiksi kolme kertaa suurempi ala kuin maatalous, ja suuri osa tekijöistä on suhteellisen pienituloisia. Siksi apurahojen, joihin julkista tukea myös osoitetaan, leikkaaminen vaikuttaisi suoraan taiteilijoiden mahdollisuuksiin tehdä luovaa työtään, Verronen toteaa.
Tätä vasten hän ihmettelee, miksi leikkauslistalla on myös kansantalouden kannalta mitättömiä juustohöyläkohteita, kuten taiteilijaeläkkeet, joita jaetaan noin 50 kappaletta vuodessa. Taiteilija- ja urheilijaeläkkeisiin menee valtion varoja noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
”Kyseessä on tärkeä tuki pienituloisille taiteilijoille, joilla ei ole ollut apurahojen eläkevakuutusjärjestelmää”, Verronen sanoo.
VM ehdottaa myös yksityisen kopioinnin hyvityksen poistamista, joka olisi 11 miljoonan euron höyläys.
”Nämä eivät ole valtiontalouden mittakaavassa vaikuttavia säästöjä, mutta ne ovat elintärkeitä kulttuurialalle ruohonjuuritasolla”, Verronen toteaa.
VM:n lista tuli vaalien kannalta kiusalliseen hetkeen. Verronen ja Toivonen ovatkin omien sanojensa mukaan laittaneet merkille puolueiden vakuutteluja siitä, ettei kulttuurialaa kuriteta:
”Toivo elää poliittisessa keskustelussa, ja jossain määrin on ymmärretty sekin, että kulttuuribudjetin nostamisesta prosenttiin valtion talousarviosta olisi hyötyä, koska ajat ovat olleet vaikeat”, Toivonen sanoo.
Kulttuuri -ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen ei ole kovin huolissaan valtiovarainministeriön leikkauslistan ehdotuksista.
”Tässä on kyse klassisesta, joka vuosi toistuvasta väännöstä valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön välillä”, hän sanoo.
Meriläinen muistuttaa, että kulttuuri- ja taidealan rahoitusosuus valtion budjetista on pieni.
”En näe, että valtiovarainministeriö haluaisi tasapainottaa erityisesti kulttuurista leikkaamalla. Kyllä kulttuuriala nähdään kasvualana, jolle halutaan myös satsata.”
Hänen mielestään on selvää, että mikä tahansa tuleva hallitus onkin, se tulee olemaan sopeuttava.
”Jokaisen toimialan on pystyttävä perustelemaan tarpeensa hyvin ja myös valmistauduttava muutoksiin”, Meriläinen sanoo.