Loirin tuoreessa elämäkerrassa on kutkuttavia yksityiskohtia, mutta ote on turhan kuiva

Elämäkerta

Tuomas Marjamäki: Tuttujen kesken Vesku. Docendo. 470 s.

Sujuvakynäinen Tuomas Marjamäki (synt. 1978) oli Vesa-Matti Loirin luottotoimittajia, jos sellaisia oli. Marjamäki ei kuitenkaan saanut toivomaansa elämäkerturin tehtävää.

Loirin valintahan kohdistui Jari Tervoon. Tervon teos Loiri. ilmestyi 2019. Kirjassa möyrysivät muhevina niin kirjailijan kuin kohteen äänet.

Multitaiteilija Loiri (1945–2022) on niin erilainen hahmo suomalaisessa kulttuurissa, että myös normaali laaja yleiselämäkerta on tarpeellinen. Tuttujen kesken Vesku on kuitenkin niin merkonomimaisen vähäeleiseksi viritetty teos, että äkkiä tulee ikävä Tervon persoonallista ja heittäytyvää henkilökuvaa.

Marjamäellä on jokseenkin päinvastainen taktiikka, tietojen johdonmukaisuus. Tuttujen kesken Veskusta löytyvät elokuvat, teatterit, televisiot, turhapurot, leinot, musiikit ja urheilut, joihin Loiri loi väärentämättömiä huippuhetkiä.

Teos rakentuu pitkälti myös Marjamäen lukuisista Loiri-haastatteluista kahdeltakymmeneltä vuodelta. Loiri esitti niissä jonkin verran helmiä oleellisista asioista.

Loiri vuonna 1973. Kuva: Kari Santala

Yksi on sen myöntäminen, että Loiri huomattavan harvoin oli hankkeissa aloitteentekijä: ”Mä en koskaan ole miettinyt pitkälle eteenpäin. Aina on joku Holmbergin Kalle tai Ere [Kokkonen] soittanut. Jos ei ole mitään päämäärää, en suunnittele enkä etsimällä etsi, ne vain tulee.”

Tosiaan – Loiri itse pisti käyntiin lähinnä vain muutamat alkuvaiheen psykedeelisemmät äänilevyt ja 1980-luvun mahtavat Spede Show -hahmot tyyppiä Nasse-setä ja Jean-Pierre Kusela.

Kerran Vesa-Matti Loiri kuvaili Marjamäelle: ”Olin tiennyt ja ajatellut uraani juuri tällaiseksi pienestä pitäen.”

Kirja ei kauhean intensiivisesti pohdi kirottua monialaisuutta, mutta työkaverin ja kämppiksen Ere Kokkosen sitaatti 1970-luvun alun aikakauslehdestä kiteyttää yleisen hämmästyksen ”Ploirista”.

”Jos Vesku olis yhtä hyvä näyttelijä kuin biljardinpelaaja ja yhtä hyvä biljardinpelaaja kuin jalkapallomaalivahti ja yhtä hyvä maalivahti kuin huilunsoittaja ja yhtä hyvä huilunsoittaja kuin jääkiekkoilija ja yhtä hyvä jääkiekkoilija kuin laulaja ja yhtä hyvä laulaja kuin näyttelijä, niin jo olis täydellinen mies”, Ere lasketteli.

Loiri nosti rautaa vuonna 1969. Kuva: Mikko Oksanen

Tuntemuksistaan maagisten suoritusten aikana Loiri sanoi kerran Marjamäelle: ”Aivan kuten maalivahdin hommassa, näyttämöllä tai elokuvissa kaatuilemisessa onnistuu jotenkin pysäyttämään ajan. Näen hyökkääjän toimivan, mutta itse pystyn toimimaan normaalinopeudella.”

Runsaassa aineistossa on tietysti kutkuttavia yksityiskohtia. Kenpä ei haluaisi löytää nimeämättömän Turhapuro-filmin raakadubbaukset englanniksi, ranskaksi ja saksaksi! Marjamäen mukaan tuottaja Spede Pasasella oli 1980-luvun alussa täysin tosissaan ajatus Uunojen myymisestä ulkomaanmarkkinoille.

Miltä siis Loirin esittämä tajunnanvirta käännettynä ulkomaaksi mahtoikaan kuulostaa? Varmasti todella erikoiselta.

Vesa-Matti Loiri Uuno muuttaa maalle -leffan filmauksissa kesäkuulta 1986. Kuva: Martti Peltonen

Tuttujen kesken Vesku on yhteensä jo kuudes kirja, jossa Marjamäki selostaa saman anekdootin Uuno Turhapuron hahmon synnystä: tv-ohjaaja Inkeri Pilkaman järkyttyneen ”Ei, Vesku, ei!” -parkaisun, kun Loiri tuli ensimmäisen kerran näytille pukkarissa loihtimassaan maskissa ja Uuno-vaatteissa.

Kirjat ovat Uuno Turhapuro juhlakirja (1998), Naurattajat (2007), Simo Salminen – se se vaan on sillä lailla (2012), Spede – nimittäin (2017) ja Uuno on numero yksi (2021). Aivan yhtenevinä tarinat eivät kertaudu, vaan kirjoittajan kriittisyys on kasvanut.

Maskeerauskasku toistuu ensi syksynä vielä seitsemännenkin kerran, mutta nyt Marjamäen tietokirjoihin pohjautuvassa elokuvassa. Sen nimi on Spede. Aku Sipolan olemus sopii lupaavan nappiin Loiriksi. Sipola tiedetään juuri nyt siitä, että hän voitti lauantaina Putouksen sketsihahmokisan.

Tuomas Marjamäki on Spede- ja Uuno-tuotantojen tuntemuksessa heittämällä eniten tietävä asiantuntija. Vastaavasti kirjoittajan ote Loirin teatteritoimintaan on ulkokohtaisempaa. Se tuntuu kuvailtaessa Loirin sidettä Kalle Holmbergiin: Lapualaisoopperaan, Turun Kaupunginteatterin loisteliaaseen 1970-lukuun, tv:n Rauta-aikaan.

Vesa-Matti Loiri voimansa tunnossa Emma-gaalassa Tampereella vuonna 1987. Kuva: Reijo Hietanen

Loiri nyrkkeilemässä vuonna 1969. Kuva: Mikko Oksanen

Vesa-Matti Loiri Sydämeeni joulun teen -konserttikiertueella 2018. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Lue lisää: Vesa-Matti Loirista julkaistaan uusi elämäkerta

Lue lisää: Jope Ruonansuu kiintyi Vesa-Matti Loirin hahmoon jopa haitallisella tavalla, tuoreessa dokumentissa väitetään

Lue lisää: Vesa-Matti Loirin siunaus­tilaisuus oli niin intiimi ja harras kuin julkinen spektaakkeli voi olla, kiitos omaisten

Lue lisää: ”Hänen spontaani itkunsa on piirtynyt iäksi sydämeeni” – Lukijat muistelevat Vesa-Matti Loiria ja odottamattomia kohtaamisia taiteilijan kanssa

Lue lisää: Pitkäaikainen kollega Peter Lerche kertoo, että suosiostaan huolimatta Loiri sairasti yksinäisyyttä – Muusikot muistelevat Vesa-Matti Loiria

Lue lisää: Näyttelijä­kollegat muistelevat Vesa-Matti Loiria – ”Vesku oli lämmin ja tarkka ihminen”

Lue lisää: Vesa-Matti Loiri oli intohimoinen urheilija, jonka mielestä viihde, kulttuuri ja urheilu ovat samaa ilmiötä: ”Niissä kaikissa on kysymys siitä, miten elämä olisi meille vähän helpompaa”

Lue lisää: ”En usko, että tälle pohjoiselle taivaalle kohoaa koskaan kirkkaampaa tähteä”, kirjoittaa Jari Tervo muistokirjoituksessa ystävästään Vesa-Matti Loirista

Lue lisää: Vesa-Matti Loiri on kuollut

Oikaisu 16. maaliskuuta kello 10.00: Toisin kuin jutussa aiemmin virheellisesti kerrottiin, Tuomas Marjamäki on syntynyt vuonna 1978, ei 1975.