Hogwarts Legacy
Kehittäjä: Avalanche Software. Saatavilla: PC, PS5, Xbox Series. Tulossa: PS4, Switch, Xbox One. Testattu: PS5. Pegi 12. ★★
Harry Potter -maailmaan sijoittuva Hogwarts Legacy on viime aikojen puhutuin ja kohutuin videopeli.
Kyseessä on avoimen maailman toimintaseikkailupeli eli sen suurella alueella samoillaan vapaasti oman pään mukaan. Kokemuksen keskiössä on Tylypahka, taikuuden vanha koululaitos, jonne pelin alussa saavutaan opiskelijaksi – siis aivan kuten Harry Potter.
Tapahtumapaikat ovat tuttuja aina Azkabanin vankilasta Kiellettyyn metsään ja Tylyahon kylästä sen juna-asemaan, mutta yhtäkään brittiläisen kirjailija J. K. Rowlingin luoman kirjasarjan henkilöhahmoa ei tavata. Tarina sijoittuu 1800-luvun loppuun, noin vuosisata kirjoja aiempaan aikaan.
Peli on saanut valtaisaa huomiota ennen ja jälkeen helmikuista julkaisuaan. Syynä on J. K. Rowling ja hänen lausuntonsa sosiaalisessa mediassa ja sen ulkopuolella.
Rowling muun muassa vastusti voimakkaasti Skotlannissa viime vuonna valmisteltua lakia, joka olisi antanut transihmisten vaihtaa laillista sukupuoltaan ilman lääketieteellistä diagnoosia.
Itsensä naisten oikeuksien puolustajaksi leimannut Rowling on sanonut, että hänet on ymmärretty väärin. Samalla hän on osoittanut tukeaan ihmisille, jotka vastustavat homoseksuaaleja ja abortteja.
Pelistä on muodostunut ydin keskustelulle, jossa kiistellään transihmisten ihmisoikeuksista – tai näkökulmasta riippuen puhutaan jopa oikeudesta heidän olemassaololleen.
Huomiota on myös herättänyt, että Hogwarts Legacy sisältää ensimmäistä kertaa Harry Potter -universumissa transnaiseksi tulkittavan ihmisen Kolme luudanvartta -majatalon pitäjänä.
Hogwarts Legacy ei onnistu aidosti innostamaan aihepiiriinsä, vaan kokonaisuus nojaa jo olemassa olevaan faniuteen ja nostalgiaan. Avointa pelialuetta ei myöskään motivoida tutkimaan.
Hogwarts Legacy taikoo lumoavan loitsun, kirjoitti pelimedia Game Informer ja antoi arvosanan 9/10. Samaan lopputulokseen tuli myös alan suurin julkaisu IGN, joka kertoi pelin avoimen maailman seikkailun vangitsevan kaiken aiheeseensa liittyvän jännityksen ja ihmeen.
Mielipiteet ovat silti jakautuneet. Esimerkiksi brittilehti The Guardianin kolmen tähden arviossa kokonaisuuden sanottiin pelastuvan juuri ja juuri keskinkertaisuudelta.
Pelialan suurimpiin medioihin lukeutuva Polygon teilasi pelin. Se on piñata, jonka sisällä ei ole mitään, kiteytettiin arviossa, jota ei pisteytetty. Ei magiaa, ei sydäntä, tiivisti puolestaan teknologiajulkaisu Wired ja antoi arvosanaksi yhden tähden.
Osa mediasta ja pelaajista on puolestaan boikotoinut peliä. Keskustelua on käyty etenkin siitä, voiko taiteilijan erottaa taiteestaan – asiasta, joka on ollut viime vuosina muutoinkin tapetilla.
Hogwarts Legacya on vaikea pelata ajattelematta J. K. Rowlingia, niin vahvasti aihe häneen personoituu. Näin se on ollut siitä saakka, kun Harry Potter ja viisasten kivi sähköisti sukupolvensa vuonna 1997. Silloin Rowling nousi otsikoihin yksinhuoltajaäitinä köyhyyden keskeltä.
Pelin julkaisija Warner Bros Games painotti ennen pelin julkaisua, että Rowling ei ole ollut henkilökohtaisesti tekemässä Hogwarts Legacya. Se on amerikkalaisen pelistudio Avalanche Softwaren työ.
Niin tai näin, Hogwarts Legacy sijoittuu J. K. Rowlingin luomaan maailmaan ja hänen firmansa on mukana taustaryhmässä. Rowling myös kuittaa pelin tuotosta osansa rojaltien muodossa.
Myyntiin kohu ei kuitenkaan ole vaikuttanut. Päinvastoin, tässä on viime aikojen suosituin peli.
Hogwarts Legacyn ilmoitettiin myyneen ensimmäisen kahden viikon aikana yli 12 miljoonaa kopiota eli tehneen liki 800 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin yksikään Warner Bros Gamesin aiemmista peleistä.
Lisäksi Hogwarts Legacy nousi pelaamiseen keskittyvän suoratoistopalvelu Twitchin kaikkien aikojen katsotuimmaksi peliksi, kun sitä on parhaimmillaan seurannut yhtä aikaa 1,27 miljoonaa henkilöä.
J. K. Rowling on noussut otsikoihin viime vuosina transsukupuolisia koskevilla lausunnoillaan. Pelissä kuitenkin nähdään transnaiseksi tulkittava henkilöhahmo.
Millainen peli kaiken alla piilee?
Vaikka en tätä pelillisiltä ansioiltaan pohjamutiin tyrmäisi, peli on hyvin vaisu tapaus.
Sitä vain ei päältä päin välttämättä uskoisi – ainakaan heti.
Hogwarts Legacy on näyttävä peli, poikkeuksellisen jopa. PS5:llä grafiikka salpaa hengen. Mittakaava on laaja, valaistus tunnelmallista ja yksityiskohtia ja tehosteita piisaa. Peli myös pyörii pehmeästi.
Tylypahka itsessään tarjoaa sykähdyttävän tilan elää ja olla. Se on kuin valtava digitaalinen näyttelyalue, joka on luotu viimeisen päälle kuluja kaihtamatta. Monille sarjan ystäville tämä jo riittänee.
Harmi vain, että avoin maailma ympärillä on niin mitäänsanomaton ja tavanomainen. Mitä pidempään tätä pelaa, huomaa kaiken olevan pelkkää pintaa.
Pelaaminen koostuu ympäristön tutkimisesta, raaka-aineiden keräämisestä, hiiviskelystä ja toiminnasta. Sivuhahmoille myös jutellaan, ja omasta hahmosta kehitetään vahvempaa.
Tarinankerronta on kömpelöä: jaarittelevaa dialogia olisi pitänyt leikata rankalla kädellä. Oma hahmo on puolestaan kovin yksiulotteinen. Päähenkilön tausta jää käsittelemättä ja persoona ohueksi – tulevaisuuden ambitioista puhumattakaan.
Pelihahmo saapuu Tylypahkaan oppilaaksi suoraan viidennelle vuodelle, minkä mahdollisuuteen ei viitata kirjoissa. Lisäksi tuntuu oudolta, että Lajitteluhatun päätös tuvasta ei ole lopullinen. Myöskään taikasauva ei valitse oppilasta, vaan keppi luodaan itse.
Tunneille osallistumalla opitaan loitsuja. Telekinesian, levitaation ja tulipallojen avulla ratkotaan sitten pelin yksinkertaisia pulmia ja kukistetaan vihollisia.
Kamppailut ovat helppoja ja jäykkiä. Anti hyytyy tylsäksi kolmannen persoonan ammuntapeliksi, jossa taikasauva toimittaa aseen virkaa – eikä sillä tarvitse edes tähdätä.
Kun taisteluista puuttuu intensiteetti ja eteneminen puuduttaa jalan, parhaat hetket koetaan ilmassa. Tosin tällöinkin vetovoima kumpuaa visuaalisuudesta ja on siten lyhytkestoista.
Nykymaailma kaipaa rakkautta ja suvaitsevuutta, ja Hogwarts Legacy tahtoo vastata huutoon. Ehkä paikoin kompuroidenkin, mutta peli sisältää etnisesti ja seksuaali- ja sukupuoli-identiteettien osalta moninaisimman hahmokattauksen mitä Harry Potterissa on nähty.
Tämä on toki ristiriidassa J. K. Rowlingin alkuperäisvisioon ja representaatioon – mikä siis ajallisesti seuraa tätä tarinaa. Miksi esimerkiksi Tylypahka täyttyy nyt intialaista, korealaista ja ugandalaista syntyperää olevista hahmoista?
Vastaavaa ei ole kirjoissa eikä 1800-luvun Englannin historiassa. Mutta nyt sen ottaa, mitä saa.
Suurin ongelma on avoimen maailman suunnittelussa. Se on vanhentunutta, sielutonta.
Mestarilliset The Legend of Zelda: Breath of the Wild (2017), Death Stranding (2019) ja Elden Ring (2022) ovat vieneet lajityypin jo aivan uuteen suuntaan. Niissä vapauden kutkuttavan tuulen tuntee poskilla – kaikki on mahdollista suuren ja jännittävän seikkailun edessä.
Toisin on Hogwarts Legacyn laita. Se pitää koko ajan kädestä kiinni. Erillinen maailmankartta sekä ruudun reunan minikartta paljastavat kaiken etukäteen. Aito löytämisen ilo ei välity. Lisäksi peli pursuaa puuduttavia, yhdentekeviä sivutehtäviä.
Kun huippuhetket ovat harvassa – niitä ovat muutamat hauskat tarinaosuudet sekä luudalla ja hevoskotkalla lentäminen – monotonisuus valtaa mielen venytetyn ja päämäärättömän pelin parissa.
Olipa lopulta mielipide Harry Potterista, J. K. Rowlingista tai avoimen maailman peleistä mikä tahansa, Hogwarts Legacy osoittautuu peliksi, jota ilman pärjää aivan hyvin.
Vaikka grafiikka on upeaa, pelissä ei tunne matkaavansa maagiseen maailmaan, joka huokuisi vaaraa ja mielenkiintoisia hahmoja. Sen sijaan eteneminen tuntuu näennäisen tehtävälistan täytöltä.
