Kingston Wallia ja Hanoi Rocksia julkaistaan nyt uudelleen miksattuina, miksi?

Monen kotimaisen klassikkolevyn alkuperäinen raakamateriaali on kadonnut, kun kalliita moniraitanauhoja kierrätettiin seuraavissa äänityksissä.

Robert Palomäki miksaa Kingston Wallin vanhat albumit uudestaan studiossaan.

Modernin musiikkituotannon näyttävin symboli on miksauspöytä. Satoine säätimineen ja kytkimineen se kertoo siitä, että levyn tekeminen on tarkkaa ja teknistä puuhaa.

Nykyään miksauspöytä on entistä useammin tietokoneen näytöllä virtuaalisena, mutta tarkoitus on sama: mikserillä kootaan kappale julkaistavaan muotoon.

1960-luvulla yleistyneen moniraitaäänityksen ansiosta miksauspöydästä tuli myös musiikki-instrumentti, jolla muokattiin sovitusta tai jopa kappaleen rakennetta. Nauhurin raidoille äänitettyjä osuuksia voitiin korostaa tai poistaa kokonaan tai osittain ja muokata jälkikäteen efektilaitteilla.

Viime vuosina mikserin kanaviin on ajettu entistä useammin myös vanhojen ja kuuluisien rockalbumien alkuperäisiä ääniraitoja. Tällä kertaa ei siis ole kyse uudelleenmasteroinnista, jossa kohennetaan alkuperäisen miksauksen yleissointia, vaan nyt puretaan kappale osiin ja kootaan se uudestaan uusimman teknologian avulla.

Operaatiota ei pidä liioin sekoittaa erityisesti 1990- ja 2000-luvulla muodissa olleisiin remixeihin, joissa yksittäisistä pop-ja rockhiteistä muokattiin klubikäyttöön sopivia tanssimusiikkiversioita. Alkuperäisen levytyksen materiaalista käytettiin näissä usein vain pieniä osia.

Kuuluisimmat viime vuosina uudelleen miksatut albumit ovat Beatlesin Sgt Pepper’s Lonely Hearts Club Band, White Album, Abbey Road ja Revolver, jotka Beatles-tuottaja George Martinin poika Giles Martin miksasi alkuperäisistä moniraitanauhoista.

Hanoi Rocksin toinen albumi Oriental Beat on julkaistu vastikään uudelleen miksattuna. Sekä Michael Monroe että Andy McCoy olivat pettyneitä levyn alkuperäiseen miksaukseen.

Suomessakin markkinoille on tullut tänä keväänä klassikkolevyjen uudelleen miksattuja versioita. Hanoi Rocksin 40 vuotta sitten ilmestyneen Oriental Beatin uuden version teki Petri Majuri Michael Monroen ja Andy McCoyn tuella.

Vielä suurempi ponnistus on Kingston Wall -yhtyeen koko tuotannon eli kolmen albumin julkaisu uudelleen miksattuina versioina. Vuosina 1987–1994 toiminut Kingston Wall oli omana aikanaan epätyypillinen, psykedeelistä rockia soittanut trio, jonka pitkäaikaisimmassa kokoonpanossa soittivat laulaja-kitaristi Petri Walli, basisti Jukka Jylli ja rumpali Sami Kuoppamäki.

Yhtyeen maine on pysynyt korkealla vuosikymmenten ajan, ja aiemmin yhtyeen albumit on julkaistu uudelleen masteroituina painoksina, jotka on myyty loppuun. Vuonna 1995 itsemurhan tehneestä Wallista on julkaistu postuumisti Viljami Puustisen kirjoittama elämäkertakirja, ja hiljattain ilmestyi myös Kimmo Aroluoman kirjoittama kirja Kingston Wallin perintö, jossa käydään läpi yksityiskohtaisesti yhtyeen omintakeisen soinnin perusteita.

Nyt uudelleen miksatuista levyistä ensimmäinen eli I ilmestyi perjantaina. Järjestysnumeroilla nimetyistä albumeista II tulee syksyllä ja III Tri-Logy ensi keväänä.

Uudet miksaukset on tehnyt Robert Palomäki, joka toimi aikoinaan yhtyeen keikkamiksaajana. Toisella ja kolmannella albumilla hän oli äänittäjänä ja kolmoslevyllä myös miksaajana. Palomäki on tehnyt uraa viime vuosina nimenomaan keikkamiksaajana, ja hän vastaa muun muassa J. Karjalaisen yhtyeen keikkaäänestä.

Palomäki kertoo saaneensa ykköslevyn uudesta miksauksesta palautetta, jonka mukaan uusi miksaus kuulostaa samalta levyltä kuin alkuperäinen.

”Jos näin on, niin olen onnistunut”, hän sanoo.

Palomäki vertaa uudelleenmiksausta siihen, että kun pestään ikkunat, niin nähdään paremmin mitä ikkunan takana on.

Hän sanoo halunneensa päästä uudessa versiossa eroon joistakin 1990-luvun teknisistä ratkaisuista, joita pidettiin aikanaan hyvinä, mutta jotka eivät ole kestäneet aikaa.

”Ääniteknologian kehityksen perusluonne on sellainen, että uudet ratkaisut pystytään erottamaan kokonaisuudesta vasta jonkin ajan kuluttua niiden saapumisesta.”

Uudelleenmiksauksessa vanhojen moniraitanauhojen sisältö siirretään digitaalisessa muodossa nykyaikaiseen äänitysohjelmaan, jossa sitä voidaan editoida ja muokata paljon monipuolisemmin kuin nauha-ajan studioissa aikoinaan.

Periaatteessa vanhasta raakamateriaalista voisikin tehdä kokonaan uuden teoksen, jossa kappaleen soinnin lisäksi voisi muuttaa myös sovituksen ja rakenteen. Palomäen mielestä siinä tapauksessa tekijyys olisi keskeinen asia.

”Jos Beach Boysin Pet Sounds sovitettaisiin uusiksi, niin kenen se pitäisi tehdä, että sitä haluttaisiin kuunnella? Robert Palomäen Pet Sounds tuskin kiinnostaisi ketään.”

Palomäen mielestä musiikkituotannossa mentiin pitkään sillä periaatteella, että uusin toimintatapa on aina parasta. Teknologian kehitys on muuttanut tätä ajattelua.

”Nyt kaikki aikakaudet ja estetiikat voidaan emuloida. Olisi siistiä, jos tajuttaisiin, että se, mikä on teknologisesti mahdollista, ei ole aina paras tapa toimia.”

Esimerkiksi Hanoi Rocksin tuoreessa Oriental Beat -miksauksessa kappaleiden muoto ja tunnelma on ennallaan, mutta sointi on kirkkaampi ja iskevämpi. Myös Palomäki on Kingston Wallia miksatessaan halunnut toisintaa alkuperäisen miksauksen ratkaisuja kaikuefektien asetuksia myöten.

Kingston Wall teki urallaan kolme albumia. Yhtyeen laulaja-kitaristi Petri Walli teki itsemurhan kesällä 1995.

Silti lopputulos on dynaamisempi. Musiikin nyanssit ja yksittäiset soittimet erottuvat paremmin, samoin Petri Wallin laulu. Kingston Wallin maine kun on useimmiten perustunut taitavaan soittoon, harvemmin lauluosuuksiin.

”Olen ehkä eniten tyytyväinen siihen, että nyt kuulee, että se laulukin on ihan ok.”

Toinen olennainen muutos liittyy dynamiikkaan eli voimakkuuden vaihteluun, jota Palomäki pitää olennaisen tärkeänä silloin kun musiikissa halutaan välittää jotain tunteita.

”Olen sanonut joskus bändeille, että liioitelkaa molempia päitä, varsinkin keikalla. Soittaja saattaa uskoa soittavansa hiljaa, vaikka muut eivät ole huomanneet mitään eroa.”

Kingston Wallin ensimmäisen albumin tekoaikaan 1990-luvun alussa suosittiin voimakkaasti kompressoitua sointia, jossa kappaleen hiljaisten ja voimakkaiden kohtien äänentasossa ei ollut kovin suurta eroa.

Omalta osaltaan tähän vaikutti cd-formaatin yleistyminen. Kun vinyylilevyllä oli tallennuskapasiteettiin liittyviä rajoituksia, niin cd-levylle saattoi tallentaa toista tuntia musiikkia, joka soi täysillä levyn alusta loppuun. Kingston Wallin albumit julkaistiin alun perin cd-muodossa, ja ensimmäinen vinyylipainos alkuperäisistä miksauksista tuli vasta vuonna 2014.

Nyt uudelleen miksattu ykkösalbumi julkaistiin aluksi vain vinyylilevynä. Suoratoistossa ja cd:nä albumi ilmestyy 14. huhtikuuta.

Tekniikasta ja osaamisesta huolimatta dynaamisemmin ja kirkkaammin soivia uusia miksauksia ei kannata odottaa mistä tahansa kotimaisesta albumista.

Raakamateriaalia sisältäviä moniraitakeloja ei ole tallella läheskään kaikista äänityssessioista.

Tuuman tai kahden tuuman levyiset moniraitanauhat olivat kalliita, ja kokonaisen albumin kappaleita varten nauhakeloja tarvittiin useita. Niinpä nauhat kierrätettiin usein seuraavaa artistia ja äänitystä varten, ellei artisti tai levy-yhtiö halunnut ostaa moniraitanauhoja itselleen.

Lisätyötä teettää vanhojen magneettinauhojen sisällön restaurointi, sillä informaatio ei säily niillä ikuisesti vahingoittumattomana. Kingston Wallin vanhimmilla nauhoilla osassa rumpuraidoista oli kadonnut iskuja, jotka Palomäki korvasi digitaalisesti kopioimalla.

”Erikoista on, että omana aikanaan kalleimmat ja parhaana pidetyt nauhat ovat säilyneet huonommin kuin halvemmat.”

Loputtomiin uudelleenmiksauksia ei kannata tehdä, sillä ääniteknologian kehitys lähestyy rajaa, jonka jälkeen seuraavan sukupolven uusi miksaus ei enää tuo kuluttajalle mainittavaa lisäarvoa äänen laadussa. Tarkemmalla digitaalisella resoluutiolla alkuperäisestä nauhoituksesta voi saada paremman kopion kuin 20 vuotta sitten, mutta tarkkuuden parantuessa erot käyvät koko ajan vaikeammaksi havaita ihmiskorvalla kotikuuntelussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat