Menestykseksi osoittautunut Amos Rex -museo avattiin vuonna 2018. Sen edeltäjä, Amos Andersonin taidemuseo Yrjönkadulla, ehti tarjota tilat monille näyttelyille, ennen kuin se sulki ovensa vuonna 2017.
Huomenna lauantaina 18. maaliskuuta monille tutuiksi käyneet Yrjönkadun tilat avautuvat yleisölle uudelleen: nyt Amos Andersonin kotimuseona, perusteellisesti korjattuina.
Alkuperäinen 1920-luvun hissi vie viidenteen kerrokseen, jossa oli jo rakennuksen valmistuessa vuonna 1913 asuinkerros.
“Kun Amos Anderson asui täällä, hänellä oli käytössään 700 neliömetriä, isoimmillaan huoneisto käsitti A-rapun kerrokset 4, 4½, 5 ja 5½”, Amos Rexin ja myös Amos Anderson Hem -kotimuseon museonjohtaja Kai Kartio kertoi torstaina, kun tiloja esiteltiin lehdistölle. “Kotimuseossa neliöitä on kolmesataa.”
Sigric Schauman (1877– 1979) maalasi muotokuvan Amos Andersonista. Vuonna 1958 valmistunut öljyväriteos vastaanottaa tulijat eteisessä.
Viisikerroksinen rakennus nousi osoitteeseen Yrjönkatu 27 vuosina 1912–13. Se toimi sekä Amos Andersonin (1878–1961) lukuisten bisnesten päämajana että hänen kotinaan. Talon valmistuessa sen rakennuttaja oli hiukan yli kolmikymppinen.
Merkittävä suomenruotsalainen liikemies, lehdenkustantaja, kansanedustaja ja mesenaatti Amos Anderson asui Yrjönkadulla vuosikymmeniä. Toinen rakas paikka oli kesäparatiisi, Söderlångvikin kartano Kemiönsaarella. Se valmistui vuonna 1927 ja siellä Amos Anderson kuoli pääsiäisenä 1961.
Andersonin värikkäistä vaiheista kerrottiin Kuukausiliitteen laajassa artikkelissa vuonna 2018.
Lue lisää: Amos Anderson oli Helsingin rikkain ja salaperäisin poikamies
Johannes Haapasalon (1880-1965) Seisova tyttö (1917, marmori) on näyttävällä paikalla pylvässalissa. Teoksen korkeus on 162 cm.
Huomattavan omaisuutensa kiinteistöineen Anderson testamenttasi vuonna 1940 perustamalleen Förening Konstsamfundetille, joka nykyään ylläpitää esimerkiksi Amos Rexiä ja omistaa KSF-lehtitalon, joka julkaisee muun muassa Hufvudstadsbladetia.
Yrjönkatu 27 muutettiin Andersonin kuoltua tämän toiveen mukaan museoksi, osin 1960-luvun henkeen pelkistettynä. Kodin sisustusta ja suuri osa taideteoksista siirrettiin tuossa yhteydessä Söderlångvikiin. Nyt ne ovat palanneet.
Onneksi kodin vanhat miljööt oli tallennettu valokuviin. Kuvista oli paljon hyötyä tiloja rekonstruoitaessa.
”Tuntui tärkeältä, että tohtori pääsi takaisin kotiin”, Kai Kartio sanoo. Anderson nimettiin kunniatohtoriksi vuonna 1948. Arvonimi oli vaatimattomista oloista lähteneelle Andersonille kovin mieluinen ja korvasi useimmiten aiemmin käytetyn vuorineuvoksen tittelin.
Amos Anderson (1878–1961) ajoittamattomassa kuvassa.
Konstsamfundetin toimitusjohtaja Stefan Björkman kuvaili torstaina, miten Yrjönkatu 27 näki Andersonin elinaikana muutoksen “talosta kaupungin laidalla” taloksi aivan kaupungin ytimessä, mistä omistajan oli helppo hoitaa toimiaan ja piipahtaa illalla suosikkipaikkoihinsa Svenska Teaterniin ja Royal-ravintolaan.
Kaupunki rakentui pikku hiljaa ympärille: Hotelli Torni nousi esimerkiksi naapurissa sijainneen kuopan kohdalle vasta 1930-luvulla, toiselle nurkalle rakennettiin Lasipalatsi.
Makuuhuoneeseen ei voi kurkistella, tilat on vuokrattu, kuten myös kerrokset 4 ja 4½. Mutta makuuhuoneen tunnelmasta saa aavistuksen juhlasalissa, jota koristavat mahtipontiset kolonnit, pylväät.
Juhlasalin pylväät ovat alun perin jykevöittäneet Amos Andersonin makuuhuonetta. Idea niihin tuli peräti Versailles’ta. Silkkitapetti on hyvin lähellä alkuperäistä. Pylvässalin sisustus on koottu Andersonin kodin kadonneista osista.
“Amos kävi Versailles’ssa ja ihastui Aurinkokuninkaan makuuhuoneeseen”, Kartio kertoi.
Pylväiden lähettyvillä juhlasalissa on takka. Sekään ei ole alkuperäisellä paikallaan vaan siirretty kirjastohuoneesta, jossa se 1990-luvulla jäi hissiremontin jalkoihin. Entisöinnissä ei ole pitäydytty alkuperäisessä huonejärjestyksessä vaan oltu uskollisia aikakauden estetiikalle ja Andersonin ihanteille.
Huoneiden istuimilla saa istua. Arttu Brummer suunnitteli punaverhoillut näyttäväjalkaiset tuolit alun perin Atlas Pankkiin (1929).
Amos Anderson oli sangen erikoinen persoona. Se näkyy myös Yrjönkadun tiloissa. Kun viidennestä kerroksesta kapuaa puoli kerrosväliä ylös, saapuu pieneen kappeliin. Yleisöllä oli pääsy sinne jo vanhoina museoaikoina, ja nyt kappeli ottaa vastaan kävijöitä freesattuna.
Pauliina Turakka Purhosen tekstiiliveistos on sijoitettu kappeliin.
Neitsyt Maria -kuvien ja muiden uskonnollisten taideteosten lomaan on sijoitettu kaksi nykytaideteosta, Pauliina Turakka Purhosen (s. 1971) tekstiiliveistos Tuskien mies II (2007) ja Anna Estarriolan (s. 1980) videoinstallaatio Matka-alttari jumaluudella (2015).
Kappelin pompeijinpunainen seinäväri on peräisin 1990-luvun lopulta. Alun perin Amos Anderson sisusti kotinsa yhteyteen kappelin yhdessä arkkitehtien Werner Westin ja Harry Röneholmin kanssa ja se oli nykyistä askeettisempi.
”Anderson oli syntyisin aika uskonnollisesta perheestä, ja Kemiön kirkko oli hänelle tärkeä paikka nuoruusvuosina”, kertoo intendentti Kaj Martin. Kuvaavaa on, kertoo Martin, että Anderson piti kehystettyä rippitodistustaan seinällä koko elämänsä ajan kotonaan.
”Aikuisena hän alkoi toden teolla kiinnostua erityisesti keskiaikaisesta kirkkotaiteesta ja katolisuudesta”, Martin toteaa. Neitsyt Maria -kultti ja mystiikka kiehtoivat, suosikkimatkakohde oli Rooma. Erityisesti 1920-luku oli uskonnollisten pohdintojen aikaa.
Kappelitilan vieressä on urkuhuone. Urut valmistuivat kerroksen vihkiäisiin vuonna 1926
John Sundbergin suunnittelemat urut valmisti 1920-luvulla Kangasalan urkutehdas. Puumateriaali saatiin Andersonin omalta sahalta. Enkeliaiheiset koristemaalaukset ovat Henry Ericssonin (1898–1933) käsialaa. Soitin restauroitiin perusteellisesti vuonna 2009.
Työhuoneessa on esillä paitsi kotimaista taidetta, yhtenä Helene Schjerfbeckin (1862–1946) guassi- ja hiiliteos Kristushahmo (n. 1941) mutta myös runsaasti valokuvia. Läheisen ystävän Nicken Rönngrenin (1880–1956) kuvan rinnalta löytyvät myös Amosin kahden naisystävän valokuvat, näyttelijä Mona Mårtensonin sekä oopperalaulaja Sylvelin Långholmin. Kumpikin asui aikoinaan Söderlångvikissä.
Anderson jätti jälkeensä suuren omaisuuden ja myös arvoituksia. Osa hänen kirjeenvaihdostaan on tuhottu.
Söderlångvikin kartanosta, piironginlaatikon uumenista, löytyi kotimuseoprojektia valmisteltaessa yksi suloinen rakkauskirje Mårtensonilta Andersonille, Kartio kertoo. Lisäksi löytyi ääninauha, jolla jo iäkäs tohtori-vuorineuvos antaa neuvoja Stockmannin johdolle. Nauha tulee kuultavaksi museossa, jossa on mahdollisuus myös ääniopastukseen.
”Ja löytyi myös yksi Andersonin taidekokoelman upeimmista teoksista”, Kai Kartio kertoo.
Tuo teos on italialaisen Angelo Solimenan (1629–1716) imettävää madonnaa esittävä öljymaalaus Madonna, lapsi ja pyhimys (1670-luku).
Angelo Solimenan Madonna-maalaus on päässyt kunniapaikalle flyygelin ylle salonkiin. Sen kustavilaiset huonekalut ovat aikanaan olleet Mustion linnassa.
Andersonin maku oli vahvasti kallellaan barokin ja renessanssin suuntaan – seikka, jota 1960-luvulla ei niin suuresti arvostettu. Niinpä teoksia deponoitiin sinne ja tänne Amos Andersonin kotiseudulle Turunmaan saaristoon, Kartio sanoo.
Kartion ”erittäin korkeatasoiseksi” luonnehtima madonnankuva löytyi esimerkiksi jostakin ”Taalintehtaan kunnankanslian sivuhuoneen takakaapista”.
Nyt imettävä Madonna on ihailtavana kunniapaikalla, salongin flyygelin yläpuolella. Tohtori olisi varmasti tyytyväinen.
Amos Andersons Hem -kotimuseo, avoinna yleisölle keskiviikkoisin klo 16-20 ja lauantaisin klo 11–17 sekä ryhmille. Maksuton, mutta vierailuaika pitää varata etukäteen osoitteessa amoshem.fi
Artikkelin lähteenä myös Amos Andersons Hem, Gallery Guide (toim. Anni Fahler,Kaj Martin,Kulta Sahlberg, 2023).
Angelo Solimenan Madonna, lapsi ja pyhimys -teos kuuluu Kai Kartion mukaan museon kiinnostavimpiin.
Gustaf Wilhelm Palmin maalaama Näkymä Venetsiasta (1849) on esillä salongissa. Italia oli Andersonille erittäin rakas matkakohde.
Osoitteessa Yrjönkatu 27 sijaitsevan rakennuksen suunnitteli arkkitehti G.W. Palmqvist.
Lue lisää: Nämä neljä näyttelyä kannattaa nähdä tänä viikonloppuna
Lue lisää: Yrjönkadulle avataan yllättäen merkittävä kotimuseo: ”Kurkistus porvariskotiin”
Oikaisu 18.3. kello 10.55: Korjattu Hotelli Tornin valmistumisaika. Aiemmin tekstissä luki Tornin valmistuneen 1930-luvun lopulla.
Oikaisu 19.3. kello 9:59: Korjattu Sylvelin Långholmin ammatti näyttelijästä oopperalaulajaksi.
Oikaisu 20.4. klo 9.55: Helene Schjerfbeckin (1862–1946) Kristushahmo-teoksen vuosiluku korjattu vuodesta 1971 vuoteen 1941.