Kiipeäisitkö 100 000 euroa maksavan auton päälle, Helsingin taidemuseon Hamin julkisen taiteen päällikön Taru Tappolan on monta kertaa tehnyt mieli kysyä jääkiekko- ja jalkapallofaneilta, jotka ovat keksineet raivostuttavan rajun tavan juhlia Suomen menestystä.
Havis Amanda on tietenkin vielä paljon autoa arvokkaampi:
”Veistos on korvaamattoman arvokas taideteos eikä kiipeilyteline”, Tappola sanoo puhelimessa.
Viime vuosien kansanjuhlien aikana Ville Vallgrenin suunnittelema patsas on kokenut niin kovia, että vapun jälkeen se siirretään konservoitavaksi.
”Todennäköisesti kaikki pronssiveistoksen naarmut ja kolhut ovat tulleet kiipeilystä. Lisäksi lautasessa tai ylemmässä vesialtaassa, jonka päällä Manta seisoo, on repeämiä, joiden syytä ei tiedetä”, Tappola kertoo.
Konservaattori Polina Semenova Hamista tutki Havis Amandan vaurioita viime kesänä.
Tappolan mukaan moni ei ymmärrä patsaan rakennetta ja sitä, että pronssi on hyvin herkkä materiaali. Metallinen teos saattaa vaikuttaa kestävältä, mutta todellisuudessa veistos on kokonaan ontto. Ohuimmillaan sen pinta on vain millien paksuinen.
”Kun Mantan pään päälle ja hartioille kiivetään, vaarassa ovat paitsi veistos myös juhlijat”, hän sanoo.
Lisäksi pronssin patina vahingoittuu helposti jo vaikkapa teipistä.
Taru Tappola työskentelee Hamissa julkisen taiteen päällikkönä.
Mutta ei Manta ole kokenut ainoastaan rajua kaltoinkohtelua, vaan myös rakkautta.
”Ihmiset tykkäävät istua merileijonissa ja paijata niitä. Sellaista julkisella paikalla seisovan veistoksen täytyykin kestää”, Tappola sanoo.
Vappuakin Manta saa nykyään juhlia ruhjeitta, sillä lakitukset hoidetaan asianmukaisesti nosturilla.
Kaikki vauriot eivät myöskään ole ihmisten aiheuttamia. Vuosien aikana suolainen ja tuulinen meri-ilmasto on kuluttanut veistoksen pintaa. Myös linnunkakka on jättänyt siihen jälkensä.
”Mutta periaatteessa pronssi on paras julkisen taiteen materiaali, se kestää satoja vuosia, jos siitä tehtyjen taideteosten päällä ei kiivetä”, Tappola sanoo.
Voitonjuhlintaa Mantan päällä toukokuussa 2022, kun Suomi on juuri voittanut jääkiekon MM-kultaa.
Havis Amandan konservointi on osa suurta remonttia, joka koskee koko suihkulähdeaukiota, ja josta vastaa Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Remontin aikana muun muassa veistoksen vesiallas, suihkulähdetekniikka ja perustukset korjataan.
”Aukio on painunut, mikä aiheuttaa kivien siirtymistä ja patsaan kallistumista”, Tappola kertoo.
Ensi kesänä aukiolla nähdäänkin valtava kaivuutyömaa, sillä samalla uusitaan maan alla kulkevia vesijohtoja ja tekniikkaa, joka on auttamattoman vanhentunutta. Kaivuutöitä valvoo arkeologi mahdollisten muinaisjäännöslöytöjen takia.
”Korjauksissa myös vahvistetaan nostoautolle parempi paikka, jotta tulevat Mantan lakitukset voidaan hoitaa turvallisesti ahtaassa tilassa.”
Remontti alkaa vapun jälkeisellä viikolla, jolloin Havis Amanda hylkeineen siirretään taidemuseon kokoelmakeskukseen.
Jo siirtohärdelli vaatii liikennejärjestelyjä ja sopivaa säätä.
”Siitä tulee jännä päivä, kun Manta leijuu ilmassa”, Tappola sanoo.
115-vuotiaan veistoksen konservointityö on vaativa. Pronssissa olevat halkeamat ja reiät korjataan ja patinoidaan. Työstä vastaavat konservaattori ja taidevalamisen ammattilainen, taidevaluri.
Havis Amanda -patsas on niin itsestään selvä osa helsinkiläistä katukuvaa, että seuraavan vuoden ajan moni ohikulkija saattaa hieraista silmiään, kun neito ei keimailekaan tutulla paikallaan.
Alustavasti remontin on suunniteltu kestävän vapusta vappuun, mutta jos esimerkiksi kaivauksissa löytyy jotain arkeologisesti kiinnostavaa, työ venyy. Aukion töitä ei myöskään voi tehdä talvella.
Koska vaneriaidat eivät ole pidätelleet juhlijoita, Havis Amandalle räätälöidään uudenlainen tapahtumien ajaksi paikoilleen kiinnitettävä suoja. Suunnitelma ei ole vielä valmis, mutta se tiedetään, että Manta näkyy suojan lävitsekin.
Ennen kaikkea Tappola toivoo suojalta yhtä asiaa.
”Toivottavasti siitä ei pääse yli ja veistoksen päälle kiipeily viimein loppuu.”
