Vieläkö joku luulee, että nukketeatteri on vain lastenkulttuuria? Amerikkalaisen vaihtoehtobändin The Breedersin suuri fani Milla Risku kertoo anekdootin, joka antaa lajille ripauksen rock-uskottavuutta.
”Kun Breeders tuli Suomeen, mietin, mitä voisin antaa Dealin sisaruksille lahjaksi. Tekaisin käsinuket ja ojensin ne heille hieman nolona keikan lopuksi. Unohdin koko asian, kunnes huomasin, että Dealit olivat innostuneet nukeista niin, että tekivät videon, jossa ne esiintyvät!”
Laulajakitaristi Kim Deal ja kitaristi Kelley Deal perustivat Breedersin jo 1989. Se soitti Tavastialla vuonna 2018. Riskun nukkejen kanssa tehdyn videon Nervous Mary -biisistä uutisoi ja linkitti arvovaltainen amerikkalainen kulttuurilehti Rolling Stone.
”Jos olisin tiennyt, mihin käsinuket päätyvät, olisin tehnyt hienommat. Aika vain loppui kesken”, Risku harmittelee.
The Breedersin Nervous Mary -kappaleesta tehdyssä musiikkivideossa Riskun tekemät nuket seikkailevat Nijmegenin katukuvassa, Hollannissa.
Nukketeatteri on elänyt Suomessa kukoistuskautta jo pitkään. Risku arvelee, että suurin syy on Turun Taideakatemian (ent. Turun taiteen ja viestinnän oppilaitos) nukketeatterikoulutus, josta on tullut iso osa alan osaajista. Sieltä valmistui Riskukin vuonna 1997, ensimmäisten joukossa.
Riskua harmittaa, että kansainvälisestikin arvostettu ja Pohjoismaiden ainoa koulutusohjelma lopetettiin. Viimeiset valmistuivat viisi vuotta sitten. Teatteriohjaajiksi opiskelevat voivat suorittaa nukketeatteriopintoja, mutta omaa kurssia ei ole.
Koulutuksen peruja Turku on edelleen nukketeatterin keskus Suomessa, mutta Riskun nykyisessä kotikaupungissa Helsingissäkin tapahtuu.
Täällä on toiminut vuodesta 1977 lähtien Nukketeatteri Sampo. Se järjestää festivaalia, jonka kansainvälisiä vierailuesityksiä Risku arvostaa.
Viisi vuotta sitten hän oli mukana perustamassa Metropolitan Puppets -yhdistystä, joka toimii alan verkostona pääkaupunkiseudulla. Viime vuonna se perusti Pakilaan Nukketeatteritalon alan vapaiden toimijoiden esiintymistilaksi ja yhteisölliseksi taidetaloksi.
Lapsena Milla Risku haaveili taidemaalarin ammatista. Monet hänen naamioistaan ja nukeistaan periytyvät jo teini-ikäisenä maalatuista hahmoista.
Riskun erikoisalaa ovat käsinuket, jotka esittäjä vetää käsiinsä kuin hansikkaat. Sellaiset hän teki Breedersin muusikoillekin. Riskua ärsyttää, kun häneltä kysytään, tekeekö hän nukketeatteria lapsille vai aikuisille.
”Käsinukeilla esittäminen on suoraa toimintaa. Siinä ei ole naruja välissä. Improvisoin paljon ja teen esitykseni yksinkertaisesti ihmisille. Lippulaivaesitykseni Circus Strada on naurattanut kaikkia lapsista vanhuksiin.”
Risku on tehnyt teatteria jopa vauvoille. Hänen vauvateatteriesityksensä muistuttaa installaatiota ja perustuu lähinnä ääniin ja abstrakteihin muotoihin, jotka kiinnittävät kohdeyleisön huomion.
Joskus on käynyt niin, että yleisön edustaja on kontannut esiintyjän päälle. Silloin ei auta kuin odottaa aloillaan.
Circus Strada mukautuu erilaisiin tiloihin. Risku on kiertänyt sen kanssa vuodesta 2012 Suomessa ja muualla Euroopassa.
”Minulla ei ole ajokorttia, joten idea on, että pystyn kuskaamaan esityksen julkisilla kulkuvälineillä. Se on kompakti mutta näyttävä.”
Herra ja rouva Strada oli Milla Riskun ja Matti Miestamon katuteatteriesitys Kotkan Meripäivillä heinäkuussa 2003.
Risku on ottanut esitykseen vaikutteita italialaisesta commedia dell’arte -klassikosta Pulcinellasta, saksalaisesta Kasperista ja englantilaisesta Punch and Judy -nukkenäytelmästä.
Kasper tuli Suomessa tunnetuksi useille ikäpolville lasten tv-ohjelmista, joita tekivät Irja ja Matti Ranin 1960–1976. Vuosina 1961–1988 he pyörittivät myös Kasperteatteria. Myös Risku näki Kasperin Niksulan TV -ohjelmassa 1970-luvulla.
”Lapsena Kasper teki mielettömän vaikutuksen. Välillä uskalsin katsoa sitä vain etäältä verhon takaa. Strada on suoraa sukua Kasperille, sen villi serkku.”
Vielä lapsena Risku ei haaveillut nukketeatterista ammattina. Hänestä piti tulla taidemaalari. Monet hänen nukeistaan periytyvät jo teini-ikäisenä maalatuista hahmoista. Niiden versiot ovat esiintyneet myös Riskun kuvituksissa ja sarjakuvissa.
Kasper muistui Riskun mieleen, kun hän sattui kuulemaan Turussa aloitettavasta nukketeatterikoulutuksesta. Siitä löytyi uusi suunta.
Kuvittamisen ja nukketeatterin ohella Risku tekee naamioteatteria, joka on Suomessa harvinaista. Euroopassa sen suosio oli huipussaan 1500–1600-luvuilla.
”Suomessa ei ole juuri perinteitä naamioteatterille. Se liittyy usein katuteatteriin, jolla myöskään ei meillä ole perinteitä. Esitykset kulkevat yleensä ihmisten seassa. Olen tehnyt niitä muun muassa Linnanmäellä, juhlissa ja festivaaleilla.”
Nukke- ja naamioteatteria yhdistää se, että niissä luovutaan teatterin suuresta keinosta, kasvojen ilmeistä. Risku sanoo, että niissä illuusio tunteista luodaan kehon kielellä, eleillä ja rytmillä. Kasvojen sijaan huomio kohdistuu hänen luomiinsa hahmoihin.
”Kaikki lapsethan piirtävät ja askartelevat. Minulla ne vain jäivät päälle. Olen sosiaalinen lörpöttelijä, mutta hahmoni eivät puhu. Visuaalinen ilmaisu on johtotähteni, olipa se sitten kaksi- tai kolmeulotteista.”
Kuka?
Milla Risku
Syntyi Kuopiossa 1973.
Opiskeli nukketeatteria Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa 1994–1997 ja Turun taideakatemiassa 2013–2018.
Opettaa muun muassa nukenrakennusta ja teatteri-ilmaisua.
Ollut mukana perustamassa Metropolitan Puppets -yhdistystä 2018 ja sen Nukketeatteritaloa Helsingin Pakilaan 2022.
Tehnyt kuvituksia ja sarjakuvia muun muassa Kodin Kuvalehteen, Vauva-lehteen, Meidän mökki -lehteen ja Selkosanomiin.
Asuu Helsingissä, perheeseen kuuluu aviomies, lapsi ja mäyräkoira Zorbas.
Täyttää 50 vuotta perjantaina 31. maaliskuuta.