Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran puheet kulttuurista luksuspalveluna on aiheuttanut kuohuntaa sosiaalisessa mediassa. Purra osallistui Ylen kolmen suuren puolueen puheenjohtajien vaalitenttiin tiistai-iltana.
”Kulttuuri on luksuspalvelu”, Purra totesi tentissä, ”johon tällä hetkellä valitettavasti Suomessa menee liikaa rahaa.”
Purra perusteli mielipidettään julkisen talouden korjaamistarpeella.
”Emme saa suhtautua tällaisiin jättiläisiin olohuoneessa, ettei niihin voisi lainkaan koskea”, hän sanoi.
”Kulttuurissa on paljon erittäin hyödyllisiä asioita – kirjastot, lastenkulttuuri – mutta kun mennään sellaiseen, jolle ei oikein markkinoilla löydy minkäänlaista kysyntää, niin välttämättä sinne veronmaksajien rahaa etenkään huonossa taloustilanteessa ei pitäisi ihan näin paljon laittaa”, Purra sanoi.
Toni Wirtanen on Apulannan perustajajäsen.
Muiden poliitikkojen lisäksi Purran lausunto on kuohuttanut ymmärrettävästi myös kulttuurialaa. Kommenteissa kulttuuria pidetään osana ihmiskunnan ja kansakunnan henkistä perintöä.
”Kun suomalaisuusliikettä aikanaan alettiin rakentaa, eräs sen peruskiviä oli suomalaisen kulttuurielämän ja korkeakulttuurin synnyttäminen. Ei luksustuote, vaan peruskivi. Mitä on kansa ilman elävää kulttuuria?” muusikko Toni Wirtanen kirjoittaa Twitterissä.
Kapellimestari Dalia Stasevska muistuttaa, että kulttuurimenojen osuus on valtion budjetissa vain 0,8 prosenttia, mutta kulttuuri on suomalaisten ”identiteetti, sielu, pääoma, historia & tulevaisuus”.
Savonlinnan oopperajuhlien johtaja Ville Matvejeff muistuttaa kulttuurin työllistävästä vaikutuksesta.
Elokuvaohjaaja Dome Karukoski sanoo Twitterissä, että kulttuuri on luksuspalvelun sijaan ennen kaikkea iloa, ja koronavuodet toivat tämän konkreettisesti esiin.
”Äitini eli koronavuodet ilman elokuvissa- tai teatteri- tai konserttikäyntejä. Sen ilottomuuden ja sitä kautta nopeutuneen vanhenemisen näki.”
”Väärinkäsitys: kulttuuri ole luksuspalvelu Se ei ole palvelu lainkaan, eikä myöskään harrastus. Se on verotuloja tuottava elinkeino, jossa on iso kasvupotentiaali. Se on myös kansakunnan olemassaolon syy ja turvallisuustekijä”, kirjoittaa puolestaan kirjailija Juha Itkonen.
Itkonen mainitsee päivityksensä yhteydessä myös Anna-lehteen kirjoittamansa kolumnin, jossa pohtii kulttuuritukien merkitystä.
”Jos kulttuurin tuet lopetettaisiin ja jäljelle jäisivät vain Ilkka Remeksen kirjat ja Juha Tapion levyt, miltä tulevaisuutemme näyttäisi? Kulttuuri on ekosysteemi, jossa kaupallista ja kannattamatonta ei voida erottaa ja jota ilman suomalaisuuden perusta murenee”, hän kolumnoi.
Kansallisoopperan taiteellinen johtaja, kesällä Itävaltaan siirtyvä Lilli Paasikivi puolestaan valjastaa Twitter-runoutensa asian kommentoimiseen.
”Siitä tietää, että lähestyy vaalit kun asemoituvat taas shakaalit, nämä ikivastustajat kulttuurin, sen talouden ’turhan Molokin’. Purra karsis luksusta turhaa valmistelee jo taidemurhaa: Tarpeeton kuluerä olemme ja leikkuriin jo joudamme!" Paasikivi riimittelee.
Elokuvaohjaaja Selma Vilhunen kirjoittaa Twitterissä olevansa tavallaan sitä mieltä, että kulttuuri on luksuspalvelu, mutta sen ei pitäisi olla. Kulttuuri pitää kylät ja kaupungit vireinä ja työllistää satojatuhansia.
”Se on luksuspalvelu, joka ylläpitää yhteiskuntamme kykyä ajatella abstraktisti, katsoa tulevaisuuteen, luoda uutta ja ylipäänsä kokea, että olemassaolollamme on jokin merkitys.”
Riikka Purra kieltäytyi vastaamasta Helsingin Sanomien lisäkysymyksiin aiheesta. Hänen avustajansa kehotti tutustumaan perussuomalaisten media- ja kulttuuripoliittiseen ohjelmaan.
Purran vaalitenttilausunnosta tekee erikoisen se, että puolueen media- ja kulttuuripoliittisessa ohjelmassa kulttuurista löydetään paljon myönteistä sanottavaa. Vaikka ohjelmassa haukutaan heti alkuun sekä ”eliittikulttuuri” (kuten ooppera) että ”kakkataide”, kulttuurin nähdään lisäävän mielekkyyttä elämään. Lisäksi sillä katsotaan olevan merkitystä muun muassa elinkeinoelämälle, suomalaista identiteetille sekä maakuntien asemalle.
Ohjelman lopussa todetaan, että ”valtiota ei tarvita apuun kaikkialla” ja vaaditaan kulttuuritoimijoilta suurempaa aktiivisuutta sponsorirahojen hankintaan. Myös rahojen kohdistamista harkittaisiin uudelleen.
”Sen sijaan, että tuetaan erikseen sadoilla tuhansilla euroilla monikulttuurisuutta, rasismin vastustamista, feminististä taidetta ja muuta ideologista sisältöä, olisi yhteiskunnan kannalta kauaskantoista ja tasa-arvoista suunnata nämäkin määrärahat suoraan lapsille ja nuorille esimerkiksi kouluyhteistyön kautta, mikä mahdollistaisi monenlaisia kulttuurivierailuja ja projekteja.”
Perussuomalaisten kulttuurinäkemykset ovat herättäneet keskustelua myös aikaisemmin. Timo Soini kertoi vuonna 2011 postmodernin tekotaiteen paheksunnan olleen vaalikikka.
"Se oli tietoinen provo. Tiedettiin, että rääkäisy tulee", Soini sanoi.