Scream-sarjan kuudes osa on kiinnostuneempi väkivallasta kuin sitä edeltävästä jahdista

Scream VI keskittyy edellisosia enemmän väkivaltaisiin kuolemiin. Elokuva on jo rikkonut kauhusarjan katsojaennätyksiä.

Scream palaa kuudetta kertaa.

Kauhu

Scream VI, ohjaus Matt Bettinelli-Olpin ja Tyler Gillett. 123 min. K16. ★★★

Leffanörtteily on coolia. Näin ainakin sen perusteella, että viides Scream (2022) ja jatko-osa Scream VI ovat olleet valtavia hittejä.

Elokuvissa kauhufanit väittelevät remake-säännöistä ja Candymanien paremmuudesta silloinkin, kun kannattaisi keskittyä nurkan takana vaanivaan murhaajaan.

Sarja on pysynyt elinvoimaisena osin juuri siksi, että se on tietoinen lajityypistään. Kaavamaiset elementit voidaan kuitata sillä, että heh, tällaisia slasherit ovat.

Ja kun sääntöjä sitten rikotaan, tuntuu se erityisen merkittävältä.

Alkuperäinen Scream (1996) puhalsi uutta henkeä taantuneeseen slasher-genreen ja avasi oven uusille äänille. Ilman ohjaaja Wes Cravenia ja käsikirjoittaja Kevin Williamsonia meillä ei olisi Shaun of the Deadia, Cabin in the Woodsia tai Get Outia.

Craven ja Williamson tekivät Screamille kolme jatko-osaa. Niissä sukellettiin syvemmälle metakerroksiin, kun ensimmäisen elokuvan tapahtumista syntyi oma Stab-elokuvasarjansa.

Craven kuoli vuonna 2015, sarja ei. Uusimmissa Screameissa seikkailevat rinnan nuoret kauhuentusiastit ja alkuperäiset suosikkihahmot.

Sam (Melissa Barrera) ja Tara (Jenna Ortega) elävät kauhun hetkiä New Yorkissa.

Scream VI:ssä edellisosasta selvinneet siskokset Sam (Melissa Barrera) ja Tara (Jenna Ortega) ovat paenneet Kaliforniasta New Yorkiin, mutta tappaminen jatkuu. Mukana ovat vakiokasvo Gale (Courteney Cox) ja Scream 4:ssä nähty Kirby (Hayden Panettiere).

Ihanan hölmö juoni kiertyy hahmojen sukupuiden ympärille. Tärkeässä sivuosassa on Dermot Mulroney, jonka näytteleminen ilmentää hyvää genreymmärrystä.

Hiljaisten talojen sijaan iso osa toiminnasta sijoittuu nyt julkisiin kaupunkitiloihin. Ohjaajien Matt Bettinelli-Olpin ja Tyler Gillettin (Ready or Not) kädenjälki ei ole erottuvinta, mutta hyviä toimintajaksoja he keksivät. Metroon ja kulmakioskiin sijoittuvat kohtaukset ovat sarjan parhaimmistoa.

Scream-tyyliin hahmot luennoivat katsojalle, kuinka elokuvasarja on siirtynyt franchise-aikaan. Se merkitsee, etteivät edes sarjan vakiokasvot ole enää turvassa.

Sama lupaus on tehty sarjassa ennenkin, mutta päähenkilöt ovat selvinneet elossa. Vasta vitosessa nähtiin aidosti yllättävä kuolema, jossa fanisuosikki Dewey (David Arquette) päästettiin päiviltä.

Ei liene valtava rikos paljastaa, ettei päähenkilöitä haluta lopullisesti listiä. Varsinkin parikymppisestä Ortegasta on tullut silmänräpäyksessä supertähti, joka houkuttelee nuoria elokuvateattereihin. Sarjan päätähden Neve Campbellin poissaoloa ei katsojaluvuista huomaa.

Osin tähän liittyen Scream VI:ssä puukottaminen on entistä tehottomampaa. Sitä myös tehdään enemmän: käytännössä kaikki hahmot saavat veitsestä ainakin kertaalleen. Fokus on väkivallassa, kun Craven hekumoi enemmän sitä edeltäneellä jahdilla.

Se, kummasta viehättyy, on makuasia. Kahden tunnin kestoon olisin kuitenkin toivonut ainakin yhtä oikeasti piinaavaa puukkohippaa.

Ohjaus Matt Bettinelli-Olpin ja Tyler Gillett, käsikirjoitus Guy Busick ja James Vanderbilt, tuottajat William Sherak, James Vanderbilt ja Paul Neinstein. Pääosissa Melissa Barrera, Jenna Ortega ja Courteney Cox.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat