Pikku naisia. Ensi-ilta Turun kaupunginteatterin päänäyttämöllä 29.3. Louisa May Alcottin romaanin sovitus Satu Rasila, ohjaus Sini Pesonen. ★★★
Pikku naisia! Pikku naisia! Kun Turun kaupunginteatteri julkisti kevään ohjelmistonsa, saattoi melkein kuulla miten Louisa May Alcottin (1832–1888) rakastetun kirjan kanssa nuoruutensa viettäneet naiset havahtuivat siellä ja täällä. Pikku naisia teatterissa!
Se on teatterintekijöille iso mahdollisuus, ja vähintään samankokoinen riski.
Miten olla uskollinen Marchin sisarusnelikon kasvukertomukselle mutta tehdä oma, ehkä jopa raikas, tulkinta – joka lisäksi pärjäisi lukuisille filmatisoinneille?
Sini Pesosen ohjaus ja Satu Rasilan sovitus jää monella tavalla ikävästi hieman puolitiehen.
Sisarnelikon äitiä näyttelee Riitta Salminen. Linda Hämäläinen on Amy (vas.), Anna Airola Beth, Katariina Havukainen Meg (oik.) ja Isla Mustanoja Jo.
Alku pärähtää lupaavasti Nancy Sinatran These boots are made for walking -kappaleen tahtiin. Valkoisiin alusmekkoihin sekä bootseihin sonnustautuneet Meg, Jo, Beth ja Amy tanssivat lännentyttöinä helmojaan heilutellen, hassuttelevat keskenään. Saluunafiiliksiä, vai sittenkin Las Vegasin: näyttämön sivustan Pikku naisia -valokirjaimet ja toisen reunan asuntovaunu lameeverhoineen antavat osviittaa siihen suuntaan.
Varsinaisesti tarina alkaa New Yorkista, jossa aikuistunut Jo aloittelee kirjoittajan uraansa. Sovitusratkaisu, jossa Jo kertoo perheensä tarinaa, on oivallinen, vaikka se välillä pääseekin unohtumaan perinteisesti etenevien kohtausten alle.
Rasila kertoo tehneensä sovituksen kahden Alcottin alkuperäisteoksen pohjalta. Alcottin kaksiosaisena 1868 ja 1869 julkaistu romaani on suomennettu kahdesti, Tyyni Haapasen suomennos ilmestyi 1916, Sari Karhulahden 2004.
Alcottin romaanin keskiössä on neljän eri luonteisen sisaruksen kasvu Yhdysvaltain sisällissodan aikaan. Tyttöjen isä on sodassa ja rahaa on vähän, mutta rakastavan äidin luotsaamassa kodissa sisaruksilta ei kuitenkaan puutu mitään.
Sisarten näyttelijät tuovat rooleihin parhaansa mukaan heidän luonteenpiirteitään: Katariina Havukainen on lempeä Meg, Linda Hämäläinen jalkaa polkeva Amy, Anna Airola kauniisti soittava ja laulava Beth.
Isla Mustanoja on kertojan roolissa oleva tulisieluinen Jo. Jo’n osa on Winona Ryderin viralliseksi totuudeksi vuoden 1994 leffaversiossa muuttuneen roolisuorituksen jäljiltä epäkiitollisin. Mustanojan ja Laurieta näyttelevän Samuel Kujalan yhteisessä tanssiaiskohtauksessa nähdään kuitenkin kivasti tunnetta. Hyvä on myös sisarusten Pickwick-herraklubin iloittelu viiksineen.
Tuomas Lampisen suunnittelemissa puvuissa on jujua, ne onnistuvat sytyttämään Pikku naisten ystävien ikuisen toiveen: päästäpä mukaan epookkileikkiin.
Tanssiaiskohtauksessa saadaan vielä vastinetta alun Nancy Sinatra -bootseille, kun Meg pyörähtää juhlimaan Madonnan Vogue-videon upeassa tunnelmassa. Tämän jälkeen tähän suuntaan ei ulospanossa enää harmillisesti mennä. Valokirjaimet vain väliin syttyvät vähän häiritsevästi.
Muutenkin päänäyttämön tila tuntuu ehkä jääneen lavastukselle turhan suureksi. Metalliportaat kurottelevat taivaisiin, lavat pyörivät sekä nousevat ja laskevat, mutta ilman koherenssin tuntua.
Näyttämöhenkilökunnan käyttäminen osana Jo’n tarinankerrontaa on oiva ja hauska ratkaisu.
Videoprojisoinnit ja taustamusiikki jäävät häiritsevän irrallisiksi, ja tukevat näin osaltaan näyttämökuvan vähän sekalaista vaikutelmaa.
Ystävyys säilyy vaikka mikä olisi, aina voi aloittaa alusta ja antaa anteeksi, sisaruuden ja perheen rakkaus on ikuista. Louisa May Alcottin ihanan sadun teemat ovat kauniita, mutta jäävät nyt lausuttujen repliikkien varaan, ilman syvempää ilmiasua.
Lavastus Tinja Salmi, puvut Tuomas Lampinen, valot Janne Teivainen, äänet Iiro Laakso, videot Mika Hiltunen. Rooleissa Isla Mustanoja, Katariina Havukainen, Anna Airola, Linda Hämäläinen, Riitta Salminen, Kimmo Rasila, Kirsi Tarvainen, Samuel Kujala, Markus Ilkka Uolevi, Stefan Karlsson.
Oikaisu 31.3. kello 13.10: Korjattu kuvatekstiä, jossa Linda Hämäläisen nimi oli virheellisesti Amanda Hämäläinen.
Bethin (Anna Airola) laulu- ja soittokohtaukset ovat esityksen kauneimpia kohtia. Kuuntelemassa Jo (Isla Mustanoja) ja Meg (Katariina Havukainen).