Suomi–Venäjä-seura on saanut valtiolta lähes puoli miljoonaa avustusta toimintaansa. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi avustuksensa eri maiden ystävyysseuroille tällä viikolla.
Suomi–Venäjä-seuran saama avustus on 486 000 euroa.
Seuran toiminta on herättänyt epäluuloja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vuoksi. Ministeriön esittelymuistion mukaan Suomi-Venäjä-seura on kuitenkin katkaissut yhteistyön Venäjän viranomaisten kanssa ja tuominnut sotatoimet.
Myös kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen vakuuttaa, että avustukselle on perusteet.
”Seura on selvästi ilmaissut vastustavansa sotaa. Siitä ei ole epäselvyyttä”, hän toteaa.
Ministeriön esittelymuistion mukaan seura on katkaissut yhteistyön Venäjän viranomaisten kanssa, tuominnut sotatoimet Ukrainassa.
Koko ystävyysseuroille jaettavasta tuesta Suomi–Venäjä-seura ottaa leijonanosan, sillä rahaa on kaikkiaan jaossa 1 680 000 euroa. Ministeriö perustelee lähes puolen miljoonan euron tukisummaa toiminnan laajuudella ja monipuolisuudella. Rahaa menee myös vakiintuneisiin kuluihin.
”Aika monet pienet ystävyysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta, eikä niillä välttämättä ole palkattua henkilökuntaa”, hän selittää.
Seuraavaksi suurimmat tuet saivat Tuglas-seura (280 000 euroa), Suomi–Amerikka-yhdistysten liitto (150 000 euroa) ja Suomi–Unkari-seura (150 000 euroa). Ukrainalaisten yhdistys Suomessa -seura sai 80 000 euroa.
Suomi–Venäjä-seuran ministeriötä saama avustus pienenee tänä vuonna lähes 40 prosenttia. Vielä viime vuonna se sai tukea lähes 900 000 euroa ja edeltävinä vuosina sitäkin enemmän. Ministeriö perustelee tämän vuoden rajusti leikattua summaa Ukrainan tilanteen aiheuttamilla muutoksilla seuran toiminnassa.
Ministeriön mukaan seura on kuitenkin löytänyt uusia toimintamuotoja, jotka täyttävät avustuksen myöntökriteerit.
Suomi–Venäjä-seura on omilla sivuillaan linjannut vuoden 2023 tärkeimmiksi toiminnan painopisteiksi rasisminvastaisen työn ja ajankohtaisen tiedon tuottamisen Venäjästä ja sen kansalaisyhteiskunnasta.
Se aikoo myös pitää yhteyttä Eurooppaan paenneiden venäläisten ja ukrainalaisten kanssa. Näitä ovat muun muassa taiteilijat ja kulttuurialojen edustajat sekä toimittajat, järjestöaktiivit ja mielipidevaikuttajat.
”Kaikki Venäjän kanssa tehdyt yhteiset hankkeet, kuten kulttuurihankkeet ja ystävyyskaupunkitoiminta, ovat pysähtyneet sodan alkamisen jälkeen”, puheenjohtaja Diana Seppä sanoo.
”Nyt jatkamme työtä suomalaisten ja suomessa asuvien venäläisten kanssa. Eri aloilla on jatkuvasti tarvetta Venäjä-tuntemukselle ja esimerkiksi tulkkauspalveluille.”
Seura ilmoittaa tehneensä viime vuonna sopeutumistoimia taloudellisen tilanteen takia. Tuolloin kuusi henkilöä irtisanottiin.