Kainuun ”Kajawoodissa” pitäisi kuvata 50 miljoonan euron elokuva – rahoittajia ja tuotanto­yhtiötä ei kerrota, studioille ei rakennus­lupaa

Samalla kun Kajawoodin puheet ovat olleet suuria, Mikko Kodisoja rakennutti jo teknologisesti kehittyneen studion Helsinkiin.

Havainnekuva Sotkamoon suunniteltavasta Kajawood-studiokylästä.

| Päivitetty

40–50 miljoonaa euroa. Niin paljon väitetään maksavan muotisuunnittelija Karl Lagerfeldistä kertovan elokuvan, joka pitäisi kuvata ja tuottaa suurin osin Sotkamossa Kainuussa, studiokylä Kajawoodissa.

Asiasta kertoivat muun muassa Talouselämä-lehti ja Iltalehti viime vuonna.

Asia nousi uudestaan esiin helmikuussa, kun Kainuun Sanomat kertoi, että ”Kajawood Studiosilla tullaan kuvaamaan Suomen elokuvahistorian suurin Suomessa kuvattava elokuva Karl”.

Uutinen on kiinnostava, sillä Kajawoodin taustalla olevien ihmisten kaksi muutakin elokuvaa ovat olleet Suomen mittapuulla kalliita, vaikkakin vain murto-osan Karl-elokuvan hinnasta.

Toinen elokuva kuopattiin täysin poikkeuksellisesti, ja toinen elokuva on pahasti myöhässä. Lisäksi ohjaajat eivät ole saaneet Kajawoodin tuottajakaksikkoon edes kunnolla yhteyttä.

Viime vuonna kerrottu Karlin budjetti on noin 30-kertainen keskimääräiseen suomalaiseen pitkään fiktioelokuvaan verrattuna. Mikäli elokuvan rahoittajat olisivat enimmäkseen suomalaisia, kyseessä olisi ylivoimaisesti kallein suomalainen elokuva Angry Birds -elokuvien jälkeen. Angry Birds -elokuvien rahoitus oli isoilta osin suomalainen, mutta tuotanto sijoittui Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.

Kajawoodin studioiden operatiivinen johtaja ja toinen omistaja Timo Puustinen ei kerro aiheesta mitään STT:lle, vaan vetoaa salassapitosopimuksiin.

Mikäli elokuvaa taas tehtäisiin enimmäkseen esimerkiksi ranskalaisvoimin ja kansainvälisellä rahoituksella mutta Suomessa, asia olisi silloinkin suuren huomion arvoinen. Näin ison rahaa elokuvaa ei Suomessa ole tehty, muualla Pohjoismaissakaan ei tiettävästi koskaan.

Rahoittajista ei kuitenkaan tiedetä mitään, kuten ei päätuotantoyhtiöstäkään. Kainuun Sanomien mukaan Lagerfeldistä kertovan elokuvan tuottajina toimivat muun muassa Kajawood Studiosin Miika J. Norvanto ja Timo Puustinen.

Kajawoodin studioiden operatiivinen johtaja ja toinen omistaja Puustinen ei kerro aiheesta mitään STT:lle, vaan vetoaa salassapitosopimuksiin.

Marraskuussa Yle sai saman vastauksen, kun kysyi kommenttia Puustiselta Kajawoodiin liittyen.

Liikesalaisuuksien taakse kätkeytymisen voi ymmärtää, mutta jos väitetään, että tekeillä on ylivoimaisesti kallein koskaan Suomessa kuvattu elokuva, eihän salassapito­sopimuksiin voi loputtomiin vedota, jos kysytään jotain konkretiaa väitteiden tueksi.

”Miksei voi, sen kun vetoaa”, Puustinen vastaa ja naurahtaa.

Puustinen kuuluu Jyväskylässä sijaitsevan Jyskän Varastomyymälän entisiin omistajiin. Tokmanni osti myymälän liiketoiminnan viime vuoden lopussa.

Kajawood Studiosin Timo Puustinen ja Miika J. Norvanto kuvattuna toukokuussa 2022.

Puustinen ja Kajawoodin toinen omistaja Norvanto tunnetaan muun muassa kotimaisen Rendel-supersankarielokuvan tuottamisesta perustamansa Frozen Flame Pictures -yhtiön kautta. Rendel valmistui vuonna 2017, mutta floppasi teattereissa.

Rendelin jatko-osan piti olla Suomen suurimpia yksityisesti rahoitettuja elokuvahankkeita. Keväällä 2019 tekijät olivat kertoneet Rendel 2:n budjetiksi 2,5 miljoonaa euroa. Viime vuosien kallein ilman Suomen elokuvasäätiön tukea toteutettu suomalaiselokuva on ollut 2,4 miljoonaa euroa maksanut Sorjonen-elokuva, jonka rahoittajiin kuuluivat Yle ja Netflix.

Elokuvan ohjaaja Jesse Haaja kuitenkin harmitteli jo kesällä 2020 Muropaketti-sivuston haastattelussa, että resurssit olivat sovittua heikommat, eikä käsikirjoitusta siksi kuvattu kokonaan.

Norvanto ja Puustinen ovat puuhanneet Kajawood-studiohanketta Sotkamoon vuodesta 2017 asti.

Viime vuoden helmikuussa Haaja vahvisti STT:lle lopettavansa ohjaajan uransa. Lopettamispäätös liittyi siihen, ettei Rendel 2 koskaan valmistunut. Haajan mukaan tuotantoyhtiö Frozen Flame Pictures ei vuosi sitten ollut ollut häneen yhteydessä noin kahteen vuoteen. Vajaiksi jääneistä kuvauksista huolimatta materiaalista olisi saanut elokuvan kasaan, Haaja sanoi STT:lle.

On todella poikkeuksellista, että miljoonaluokan elokuvahanke haudataan pääkuvauksien jälkeen. 2000-luvulla Suomessa ei Rendel 2:ta lukuun ottamatta ole tiettävästi kertaakaan käynyt näin.

Kun STT kysyi tuottaja Norvannolta kommenttia vuosi sitten, hän ei vastannut useisiin yhteydenottoyrityksiin.

Keskisuomalainen-lehti kysyi puolestaan kommenttia vuosi sitten Puustiselta, joka vetosi – salassapitosäännöksiin. Hän sanoi, että asiaan voisi palata ”keväämmällä”.

Palataan nyt. Mitä Rendel 2:lle oikein tapahtui?

”En voi kommentoida”, Puustinen sanoo.

Vuonna 2021 Sotkamossa kuvattiin The Creeps -toimintakauhukomedia, tuottajina Norvanto ja Puustinen, tuotantobudjetiksi kerrottu 1,5 miljoonaa euroa. Sen pääosaan oli hankittu pitkän uran tehnyt ranskalais-yhdysvaltalainen näyttelijä Christopher Lambert.

Viime vuoden helmikuussa Keskisuomalainen kertoi, että elokuva saa todennäköisesti ensi-iltansa viime jouluna, sekin vuoden myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Ei saanut.

STT kysyi The Creepsin käsikirjoittajalta ja ohjaajalta Marko Mäkilaaksolta, mikä elokuvan tilanne on. Hän ei osannut sanoa, milloin elokuva valmistuu tai tulee levitykseen.

Mäkilaakson mukaan kommunikaatio tuottajien kanssa elokuvan jälkituotantoon liittyen on ollut toistaiseksi minimaalista. Puhetta on kuitenkin ollut, että jälkituotanto saataisiin kunnolla käynnistettyä tämän vuoden aikana.

”Toivon mukaan näin myös käy”, Mäkilaakso sanoo STT:lle.

Christopher Lambertin tähdittämä The Creeps kuvattiin Sotkamossa 2021, mutta elokuva ei ole vieläkään valmistunut.

Jos väitetyt 1,5–2,5 miljoonan euron budjettien elokuvat eivät valmistu tai myöhästyvät jatkuvasti aiotusta, miten väitettyyn 40–50 miljoonan euron elokuvaan voi suhtautua vakavasti?

Lisäksi Kajawoodin Lagerfeld-elokuvahankkeella on varsin kovaa kansainvälistä kilpailua.

Disney on tekemässä Lagerfeldistä tv-sarjaa, jonka pääosassa on saksalainen näyttelijätähti Daniel Brühl. Tuotantoyhtiönä on Gaumont, joka on tehnyt muun muassa ranskalaisen, maailmalla supersuositun ja myös kehutun tv-sarjan Lupin.

Lisäksi näyttelijä Jared Leto tekee Lagerfeldistä elämäkertaelokuvaa, jossa hän näyttelee pääroolia. Leto myös tuottaa elokuvaa yhdessä Karl Lagerfeldin muotitalon kanssa.

Norvanto ja Puustinen ovat puuhanneet Kajawood-studiohanketta Sotkamoon vuodesta 2017 asti.

Tavoitteena on rakentaa Sotkamon entisen emäntäkoulun alueelle huippumodernit tuotantotilat, majoitustilaa sadoille ihmisille ja myös viiden tähden hotelli. Tavoitteena on tuotantokupla, joka huokuttelisi Hollywood-tuotantoja. Hankkeen kustannusarvioksi on kerrottu 45–50 miljoonaa euroa.

Studiokokonaisuuden valmistumisen aikataulut ovat siirtyneet useamman kerran. Kahden vuoden takaisessa esitteessä kaiken luvattiin olevan valmista joulukuussa 2022.

Tämän vuoden helmikuussa Kajawood kertoi avaavansa studioiden ensimmäisen vaiheen maaliskuussa. Kajawoodin mukaan kyseessä on jälkituotantoyksikkö, mutta sen tarkkaa sijaintia ei paljastettu.

”Hankkeen kokoluokka, mitä olemme esittelyissä ja eri yhteyksissä nähneet, on iso.”

Ylen jutussa Puustinen sanoi, että ”tiloissa aletaan luoda tehosteita Hollywood-tuotantoihin välittömästi”. Samalla hän sanoi, että Kajawoodilla olisi avoinna noin 200 työpaikkaa.

Sotkamossa asuu noin 10­000 ihmistä, ja Terrafamen kaivos (entinen Talvivaara) on työllistäjänä omassa luokassaan. Suoraan Terrafamella töissä on noin 800 ihmistä ja koko teollisuusalueella keskimäärin 1­800.

Terrafamen jälkeen Kajawood olisi 200 työpaikalla kunnan suurimpia ellei jopa toiseksi suurin työllistäjä.

”Kyllä se iso määrä on”, sanoo Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen STT:lle Kajawoodin väitetystä 200 avoimesta työpaikasta.

Kilpeläinen muistuttaa, että sinänsä yksi iso Hollywood-elokuva voi työllistää tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa, jolloin 200 ihmistä studioilla Sotkamossa ei ole mahdottomuus.

”Meillä on ymmärrys, että kun studiosysteemiä ollaan tänne puuhaamassa, niin se toisi useita työpaikkoja tänne meidän paikkakunnallemme, mutta osa töistä tehtäisiin myös muualla. Hankkeen kokoluokka, mitä olemme esittelyissä ja eri yhteyksissä nähneet, on iso.”

Millaisia suunnitelmia he ovat esittäneet noin 50 miljoonan euron studio- ja hotellikokonaisuudesta?

”Itse suunnitelmat ovat vaikuttaneet ihan uskottavilta, ja heillä on varmasti ammattitietoisuus itsellään siitä, mitä tarvitaan. Ne esittelyt, jotka olen itse nähnyt, ovat olleet uskottavia. Lopullisestihan se realisoituu siinä kohtaa kun oikeasti rakennetaan”, Kilpeläinen vastaa.

Kilpeläisen mukaan kunnan ei ole tarvinnut asiasta huolehtia, koska Kajawood ja siihen liittyvä tuotantoyhtiö Frozen Flame Pictures ovat hoitaneet velvoitteensa kunnan osalta.

Studiotila- ja omakotitalotonteista on jo maksettu noin 700­000 euroa, ja lisäksi kaksi kauppakirjaa odottaa vielä tonteilla olevien vanhojen rakennusten purkua. Allekirjoitusta odottavien kauppakirjojen yhteishinta on vajaa 800­000 euroa.

Ensimmäisten tonttikauppojen maksu tosin viivästyi, kansainvälisten kumppanien takia, sanoi Norvanto Ylelle vuonna 2021.

Emäntäkoulun alueelle on suunnitteilla studiokokonaisuuden lisäksi myös aivan eri hanke, lumilajien harjoitus- ja kilpailukeskus. Alueen uusittu asemakaava hyväksyttiin viime vuoden marraskuussa.

”Majoitusrakentamista siellä on ja sille hyväksyttyä rakennuslupaa. Studiorakennusten osalta ei ole rakennuslupia myönnetty, ne ovat prosessissa”, kunnanjohtaja Kilpeläinen sanoo.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi studioalueen vuonna 2021 kirjoitetussa kauppakirjassa on tavanomainen rakennusvelvoite. Viiden vuoden jälkeen allekirjoittamisesta rakennusoikeudesta täytyy olla käytetty vähintään 30 prosenttia, muuten tulee sopimussakkoja.

Ainoa konkreettinen tieto Kajawoodin väitetysti maaliskuussa avattavasta jälkituotantoyksiköstä on sille myönnetty ely-keskuksen julkinen tuki.

Samaan aikaan Kajawood mainostaa verkkosivuillaan: ”Elokuvan tekemisen tulevaisuus on täällä! Olemme yksi maailman teknologisesti kehittyneimmistä elokuvastudioista.”

Vielä vuonna 2020 Kajawood aikoi perustaa Sotkamaan led-studion. Led-studio tarkoittaa käytännössä virtuaalituotantoseinää, jolla näyttelijöiden ympärille voidaan tuottaa virtuaalimaailma jo kuvausvaiheessa, vailla tarvetta green screenille. Sellaisesta ei ole esitetty yhtä ainutta kuvaa, mutta led-studio mainitaan edelleen Kajawoodin verkkosivuilla tiedotteessa.

Sen sijaan Supercellillä rikastunut Mikko Kodisoja ja hänen Fireframe-tuotantoyhtiönsä rakensivat 18,5 metriä leveän ja viisi metriä korkean led-valoseinän ja studion sen ympärille Helsinkiin vuonna 2021. Tarkkaa kustannusta ei ole kerrottu, mutta tiettävästi puhutaan yli 20 miljoonan euron investoinnista.

Fireframella on jo kuvattu ainakin elokuva A Rare Grand Alignment, jonka käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Cinqué Lee, Spike Leen veli.

Ainoa konkreettinen tieto Kajawoodin väitetysti maaliskuussa avattavasta jälkituotantoyksiköstä on sille myönnetty ely-keskuksen julkinen tuki. Kainuun ely-keskus myönsi Kajawoodille jälkituotanto- ja VFX-studion perustamiseen 220­500 euroa. Tuki tulee osin Euroopan aluekehitysrahastosta. Jo aiemmin saman aluekehitysrahaston kautta on tuettu Kajawoodin studiojärjestelmän perustamista.

STT yritti kysyä Puustiselta tarkempia tietoja.

Kuinka paljon jälkituotantoyksikköön on rahoitusta myönnetyn tuen lisäksi? Miten suuri osa avattava jälkituotantoyksikkö on suunnitellusta koko Kajawoodista? Onko Kajawoodiin yhä tulossa led-studio? Millä rahalla ja milloin? Kerroitte aiemmin, että jälkituotantoyksikössä ”aletaan luoda tehosteita Hollywood-tuotantoihin välittömästi”.

Mistä on kyse?

Ei vastausta yhteenkään kysymykseen, vain vetoaminen ”vahvoihin salassapitosopimuksiin”.

Mutta entä 200 avoinna olevaa työpaikkaa, ovatko ne kaikki siis avoinna Sotkamossa?

”Kyllä meillä on työpaikkoja auki ja niin paljon kokeillaan saada tänne ihmisiä kuin mahdollista.”

Oikaisu 9.5. kello 12.06: Toisin kuin artikkelissa aiemmin luki virheellisesti, led-studio mainitaan edelleen Kajawoodin verkkosivuilla.

Oikaisu 9.4. klo 10.15: Korjattu otsikkoa, jossa puhuttiin aiemmin virheellisesti rahoitusluvista, kun kyse on rakennusluvista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat