”Musiikkia tulee kuin laavaa tulivuoresta.”
Näin kuvaa Outi Tarkiainen tämänhetkistä säveltämistään ja tehostaa mielikuvaa käsillään: kehosta ylös- ja ulospäin suuntautuva liike näyttää laavan ja musiikin suunnan.
”Tänä talvena minulla on ollut iso murros käynnissä”, Tarkiainen kertoo.
”Minusta on tullut entistä intuitiivisempi ja musiikkini on vuolaampaa ja nopeampaa kuin ennen. Aviomieheni Lauri sanoi että tästä lähtee Outin keskikausi käyntiin”, Tarkiainen (s. 1985) sanoo, viitaten taiteilijoiden tuotannossa usein koettaviin erilaisiin luomiskausiin.
Ensimmäinen tämän uuden vuolaamman tyylin teos kuullaan kesäkuun alussa, kun Lapin kamariorkesteri ja John Storgårds kantaesittävät Tarkiaisen Polar Pearls -kamariorkesterikonserton Sallassa.
Tarkiainen on jo aiemminkin kertonut alkaneensa liikkua kohti intuitiivisempaa sävellystapaa. Esimerkiksi viime toukokuussa HS:n haastattelussa hän sanoi alkaneensa luottaa yhä enemmän vaistoihinsa. Läpimurtoteostaan Midnight Sun Variations säveltäessään hän päätti ammentaa naisen kehollisista ydinkokemuksista – sävellystyö alkoi pian esikoispojan syntymän jälkeen.
Tarkiaisen kansainvälinen ura lähti kunnolla käyntiin loppukesästä 2019, kun Midnight Sun Variations kantaesitettiin BBC:n Proms-festivaalilla Lontoossa. Se oli heti menestys, joka poiki lisää kansainvälisiä sävellystilauksia, tärkeimpänä noin tunnin mittaisen oopperan A Room of One’s Own, jonka hän sävelsi saksalaiselle Theater Hagenille. Kantaesitys oli toukokuussa 2022.
Se puolestaan on synnyttämässä hänen seuraavan oopperansa: Tarkiaisen mukaan A Room of One’s Own herätti suurta kiinnostusta juuri Saksassa, jossa sijaitsevista oopperataloista tuli kantaesityksen jälkeen useita yhteydenottoja: ”Jonkinlainen lumipalloefekti lähti liikkeelle siitä.”
Tarkiainen pääsi siis valitsemaan oopperatalon, jonka tarjous sopi parhaiten hänen näkemykseensä tulevasta oopperasta. Hän ei kuitenkaan vielä pysty paljastamaan julkisesti tilauksen yksityiskohtia.
”Siinä on useampia tilaajia, ja päätilaaja on yksi Saksan suurimmista oopperataloista. Mukana on myös pohjoismaisia isoja toimijoita”, Tarkiainen sanoo.
Ooppera on kokoillan teos, toisin kuin aiempi, noin tunnin mittainen A Room of One’s Own, joka Saksassa esitettiin Puccinin Suor Angelica -oopperan parina ja joka tulevana kesänä Savonlinnan oopperajuhlilla nähdään Bartókin Herttua Siniparran linnan parina.
Joka tapauksessa uutena kokoillan oopperana Tarkiainen oli jo pitkään halunnut kirjoittaa saamelaisaiheisen teoksen, ja tässä siihen tuli tilaisuus. Sopivan tekstin löytäminen oli kuitenkin ollut hankalaa, kunnes hän luki Niillas Holmbergin romaanin Halla Helle.
”Teksti perustuu oikeastaan kahteen Holmbergin kirjaan: Halla Helleen ja juuri nyt työn alla olevaan kirjaan Goatnelle, joka kertoo Halla Hellen tarinaa eri näkökulmasta, siis päähenkilönaisen Ellen näkökulmasta.”
Libreton Holmbergin tekstien pohjalta kirjoittaa Aleksi Barrière, joka on työskennellyt muun muassa Kaija Saariahon monikielisen Innocence-oopperan dramaturgina ja kääntäjänä. Sen tavoin myös Tarkiaisen oopperasta on tulossa monikielinen. Ensi-ilta on vuonna 2027.
Outi Tarkiainen (keskellä) seurasi Musiikkitalon tarkkaamossa RSO:n harjoituksia. Tarkiaisen vieressä äänitystuottaja Laura Heikinheimo.
Tarkiainen asuu perheineen Kuhmossa, mutta tänä talvena hän on vieraillut usein Helsingissä, sillä hän on tällä konserttikaudella yksi Radion sinfoniaorkesterin teemasäveltäjistä. Siihen liittyy myös levytysprojekti, jonka myötä RSO äänittää ylikapellimestari Nicholas Collonin johdolla Tarkiaisen keskeisiä viime vuosina syntyneitä orkesteriteoksia.
Noin kuukausi sitten kantaesitettiin ja levytettiin RSO:n sekä BBC:n ja San Franciscon sinfoniaorkesterien tilausteos Milky Ways, englannintorvikonsertto, jonka aiheena on imetyksen kautta syntyvä vastasyntyneen ja naisen yhteys.
Tällä viikolla vuorossa oli RSO:n ja Islannin sinfoniaorkesterin aiempi yhteistilaus Songs of the Ice, joka luontoaiheen ohella sekin liittyy äitiyteen, synnytyksen jälkeiseen tyhjyyden tunteeseen. Se muodostaa teosparin Midnight Sun Variations -teokselle, joka sekin on luonnollisesti mukana tulevalla levytyksellä.
Teosten aihepiiri kuvastaa sitä, että Tarkiaisen kansainvälinen noususuhdanne on osunut samaan aikaan, kun hän on puolisonsa kanssa saanut reilun kolmen vuoden aikana kolme lasta. Tänä aikana sävelletyissä teoksissa keskeisinä vaikutteina ovat äitiyden keholliset ydinkokemukset. Lapset kuitenkin kasvavat ja vähitellen irtautuvat vanhemmistaan, ja äidin ja lapsen yhteys on aina vain vähemmän kehollinen.
”Minulta kysyttiinkin juuri, että mitä sitten, kun synnytykset ja imetykset on käsitelty”, Tarkiainen sanoo.
”En ole ajatellut korvatulehduksesta tehdä sävellyksiä, mutta vielä yksi synnytysaiheinen teos on tulossa, Helsingin kaupunginorkesterin, BBC:n Skotlannin sinfoniaorkesterin ja parin muun tilauksesta. Se muistelee tätä meidän kuopuksen syntymää, joka tapahtui kahdessa minuutissa. Teos on pidempi, mutta siihen tulee kahden minuutin räjähtävä kliimaksikohta.”
