Tammisaari
Suomessa ei joka viikko avata taidemuseoita, ei edes joka vuosi. Niinpä Chappen avaaminen Tammisaaressa 16. huhtikuuta on suuri juhla.
Museon on suunnitellut arkkitehti Asmo Jaaksi ja rahoittanut edesmennyt akateemikko, geenitutkija Albert de la Chapelle (1933–2020). Hieman hassulta tuntuva museon nimi tulee lahjoittajan nimestä.
Albert de la Chapelle toimi tiedemiesuransa ohella taiteen harrastajana ja tukijana. Hän oli lähtöisin Raaseporista, Tenholan Lindön kartanosta.
Museon perustaminen ja kodin rakentaminen taidekokoelmalle oli de la Chapellen haave viimeisinä vuosinaan. Hän toivoi rakennuksesta ”taianomaista ja hämmästyttävää”. De la Chapellen nimeä kantavan säätiön taidekokoelmassa on noin 50 teosta 1800-luvulta alkaen.
Uusi museo on kulttuurikorttelissa noin kilometrin päässä meren rannasta ja vanhoista puutalokortteleista. Tontti on ahdas, mikä oli vuonna 2018 järjestetyssä kutsukilpailussa oletettavasti vaikein pähkinä purtavaksi kilpailijoille.
Korttelissa on myös useita eri aikakausien taloja: Raaseporin museon rakennuksia, Pro Artibus -säätiön galleria Elverket sekä muutama historiallinen rakennus.
Lue lisää: Tammisaareen rakennetaan uusi taidemuseo ja sen myötä kulttuurikortteli
Kilpailun voittanut Asmo Jaaksi (JKMM-arkkitehdit) on aiemmin suunnitellut Amos Rexin, Tiedekulman, Taideyliopiston sekä entisen OP:n pääkonttorin Helsinkiin. Jaaksi on ikäpolvensa taitavimpia ja tunnetuimpia arkkitehtejä.
Hänen ratkaisunsa oli pohjaltaan salmiakkimuotoinen yhden ”tornin” musta puurakennus tontin reunassa.
Salmiakkimuoto tulee perustelluksi tontin ahtaudella. Sillä on yritetty varmistaa riittävä etäisyys muihin rakennuksiin. Musta väri taas luo massalle pienemmän vaikutelman.
Musta väri tuo massalle pienemmän vaikutelman.
Väristä voi olla monta mieltä, mutta mustiksi maalattuja museon puisista julkisivuista kuitenkin tuli. Muitakin värivaihtoehtoja tutkittiin, mutta koska museo on julkinen rakennus, sen selkeää erottumista ympäristöstä ei lopulta pidetty pahana. Ratkaisu vaikuttaa nyt oikealta.
Museossa on kolme kerrosta, yksi maan alla. Toteutusvaiheessa pohja kiepsahti toisin päin ja ”torni”, joka on todellisuudessa näyttelytilasta muutaman metrin ylöspäin nouseva ikkuna, on nyt korttelin sisällä eikä keskustaan päin, kuten kilpailuvaiheessa. Museon runko on puusta ja betonista.
Näyttelytiloja on noin 700 neliötä kolmessa eri kerroksessa. Jaaksi on varmistanut riittävän seinäpinta-alan näyttelytoimintaa varten, valo tulee yläkerrassa ”tornin” ikkunasta sekä keskustaan suuntautuvasta suurehkosta näköalaikkunasta.
Yläkerran näyttelytilassa on nyt esillä kuratoitu ilmastomuutosaiheinen taidenäyttely.
Alakerran näyttelytilassa esitellään museon taustaa ja Albert de la Chapellen elämää. Siellä on tarkoitus järjestää myös tapahtumia ja konsertteja.
Chappen avajaisnäyttely Ilmastotaide – Vaihtoehtoisia näkökulmia levittäytyy yläkerran näyttelytilaan. Avajaisnäyttelyt ovat esillä syyskuun alkuun.
Sisätiloja hallitsee puu. Näyttelytiloissa katon puupalkit ovat näkyvissä. Sisääntuloaula suurine ikkunoineen on valoisa.
Asmo Jaaksi kertoo, että häntä suretti rakennuksen tieltä kaadettujen tammen ja saarnin kohtalo. Niinpä tunnetun raaseporilaisen puusepän Kari Virtasen kanssa ideoitiin sisääntuloaulan kalustuksen tekemistä tontilta kaadetuista puista. Ideoinnissa oli mukana puuseppä Atte Pylvänäinen, joka lopulta toteutti Jaaksin luonnostelemat kalusteet yhteisen ideoinnin pohjalta.
Museo näyttää ulkoa jopa pieneltä, mutta sisällä vaikutelma muuttuu. Sisääntuloaula on avara ja puudominanssi luo siihen lämpimän tunnelman. Sisääntuloaulan katossa on sisustusarkkitehti Petri Vainion suunnittelema valotaideteos, jossa pienet, ohuet kappaleet ruostumattomasta teräksestä muuttuvat valo-ja ilmavirtaolosuhteiden mukaan.
Yläkerran portaikkoon on Karin Widnäs tehnyt keramiikkaseinän nimeltä Meri.
Yläkerran portaikkoon on fiskarsilainen taiteilija Karin Widnäs tehnyt upean sinisen, eloisan keramiikkaseinän nimeltä Meri yksittäin käsityönä tehdyistä kappaleista. Vessoihin on sijoitettu Harrie Liveart -taiteilijaryhmän äänitaideteos.
Tämä on yksi Asmo Jaaksin ja JKMM:n ansioita: he ovat tuoneet mukaan töihinsä eturivin taiteilijoita, jotka ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa ja näin tuovat luontevan osan lopputulokseen.
Avaran sisääntuloaulan puukalusteet tehtiin käsityönä rakennuspaikalla kaadetuista tammesta ja saarnista.
Oikaisu 15.4. kello 17.04: Albert de la Chapelle kuoli vuonna 2020, ei 2000, kuten jutussa aiemmin luki.