Yle ei enää jatkossa jaa runoudelle tarkoitettuja Tanssiva karhu- ja Kääntäjäkarhu-palkintoja.
Vastaava tuottaja Laura Vehkaoja Ylen Kulttuuri- ja yhteiskunta -toimituksesta vahvistaa tiedon ja sanoo, että asia liittyy Ylen isompaan budjettilinjaukseen, jossa rahapalkinnoista luovutaan.
Vehkaojan mukaan Yle yrittää löytää palkinnolle uuden jakajan, jotta Tanssiva karhu -palkinto ei loppuisi kokonaan.
”Tutkitaan erilaisia vaihtoehtoja palkinnon säilyttämiseksi. Toiveissa on, että palkinto jaettaisiin myös tänä vuonna.”
Vehkaojan mukaan palkintojen jakaminen ei kuulu Ylen ydintehtäviin.
”Autetaan kulttuurikenttää, runouttakin, mutta tekemällä sisältöjä, ei jakamalla palkintoja.”
Hän myös haluaa korostaa, että rahapalkinnosta vapautuvia resursseja on tarkoitus käyttää uusiin runosisältöihin. ”Yksi uudenlainen ja uusia kohderyhmiä huomioiva runosisältö on tuotannossa, mutta se on niin tuore, etten voi kertoa siitä enempää.”
Tanssiva karhu on jaettu korkeatasoiselle runoteokselle ja sen arvo on ollut 4 000 euroa. Kääntäjäkarhu puolestaan korkeatasoiselle käännösteokselle ja sen arvo on ollut 1 500 euroa. Palkintoa on jaettu vuodesta 1994 lähtien.
Kommentti
Runouden näkyvyys voi heiketä entisestään, jos Tanssivalle karhulle ei löydy jatkajaa, kirjoittaa toimittaja Arttu Seppänen
Tanssiva karhu -palkinnon jakamisen päättymisestä alkoi liikkua huhuja, jotka Ylen Kulttuuri- ja yhteiskunta -toimituksen vastaava tuottaja Laura Vehkaoja vahvisti HS:lle.
Yle luopuu itse palkinnon jakamisesta, mutta etsii sille jatkajaa.
Keskiviikkona Yle esitti Kulttuuricocktail Live -ohjelman, jonka otsikko kysyi ”Onko suomalainen runous kuolemassa?”
Suomalainen nykyrunous on hyvin elinvoimaista ja tasokasta eli ei ainakaan kuollutta, mutta runouden näkyvyys mediassa ei ole häävi. Jos Tanssivalle karhulle ei löydy uutta jakajaa, niin näkyvyys on entistä heikompaa. Kirjallisuuspalkinnot ovat aina mielivaltaisia, mutta ne edistävät kirjojen näkyvyyttä.
”Parhaassa tapauksessa tilanne kääntyy runouden eduksi.
Tanssiva karhu perustettiin siksi, että runous ei enää kelvannut Finlandia-ehdokkaaksi, koska edes voittava runokirja ei myynyt Suomen Kirjasäätiön mielestä tarpeeksi.
Runoudelle haluttiin siksi luoda oma palkinto. Se oli Ylen kirjallisuustoimittaja Juha Virkkusen idea.
Nyt on testissä, löytyykö tuollaista tahtotilaa enää suomalaisesta yhteiskunnasta. Tanssiva karhu ja Kääntäjäkarhu eivät ole muihin kirjapalkintoihin verrattuna rahallisesti erityisen suuria. Ne ovat olleet ensisijaisesti eleitä ja osoituksia runouden arvostuksesta.
Parhaassa tapauksessa tilanne kääntyy runouden eduksi.
Yle on alun perinkin palkinnolle hieman outo jakaja. Jos palkinto säilyy ja tulee esimerkiksi jonkin säätiön jaettavaksi, olisi ihme jos palkintosummia ei nostettaisi muiden tasolle.
Jos Tanssiva karhu jää historiaan, niin runokirja voi yhä voittaa esimerkiksi Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon, Runeberg-palkinnon tai Kalevi Jäntin palkinnon.