Yhdysvaltalaisen Smithsonian-intituutin Kansallisen muotokuvagallerian tutkijat ovat onnistuneet selvittämään satojen kuuluisaan siluetti- eli varjokuvakirjaan kuvattujen ihmisten henkilöllisyyksiä. Asiasta uutisoi CNN.
Kansallinen muotokuvagalleria hankki William Bachen siluettialbumin omistukseensa vuonna 2002. Kirjassa on lähes 2 000 Bachen tekemää siluettikuvaa 1800-luvun alussa eläneistä ihmisistä. Vuonna 2008 tutkijat huomasivat, että siluettialbumi on kyllästetty myrkyllisellä arseenilla eli vanhalta nimeltään arsenikilla, eikä siihen saanut enää koskea ilman turvavälineitä.
Nyt Kansallinen muotokuvagalleria on julkaissut siluettialbumista digitaalisen version, jota voi vapaasti tutkia muotokuvagallerian verkkosivuilla.
William Bache (1771–1845) muutti Smithsonian-instituutin mukaan Englannista Yhdysvaltoihin vuonna 1793. Vuosina 1803–1812 itseoppinut Bache työskenteli menestyksekkäästi siluettitaiteilijana Yhdysvaltojen itärannikolla, etelävaltioissa ja Kuubassa. Hän teki varjokuvia tuhansista ihmisistä kulkiessaan kaupungista toiseen.
Ennen valokuvan keksimistä siluettikuvat olivat suosittu ja edullinen tapa saada muistoja läheisistä. Niiden suosio oli erityisen suurta 1700-luvun lopulta alkaen. Bache käytti avustajiensa kanssa siluettien tekemisessä apuna erityistä kojetta, joka nopeutti niiden tekoa.
Bache otti itselleen kopion tekemistään kuvista, jotka useimmiten esittivät tavallisia yhdysvaltalaisia eivätkä esimerkiksi merkkihenkilöitä. Siluettien joukosta löytyvät kuitenkin CNN:n mukaan Yhdysvaltojen presidentit George Washington ja Thomas Jefferson.
Tutkijat ovat onnistuneet muutaman viime vuoden aikana yhdistämään satojen siluettien nimet 1800-luvun alussa eläneisiin ihmisiin muun muassa tutkimalla kaupallisesta Ancestry-tietokannasta sukupuita ja vihki-, syntymä- sekä kuolintodistuksia. Apuna on käytetty myös tietokannan maahanmuuttoarkistoja ja sukututkimuksia.
Tutkijat toivovat, että kuva-albumin verkkojulkaisu auttaa selvittämään lisää siluettikuvien esittämien ihmisten henkilöllisyyksiä. Tutkijoiden työtä on helpottanut se, että varsinkin uransa alkuaikoina Bache piti tarkasti kirjaa siluettikuviensa kohteista ja numeroi ne. Välillä nimet on kuitenkin kirjoitettu väärin ja uransa loppupuolella hän ei enää kirjannut nimiä ylös.
Koko arvoitusta ei silti ole vielä ratkaistu. Miksi albumi on kyllästetty arseenilla?
”Emme tiedä. Se huomattiin sattumalta”, kertoo kuraattori Robyn Asleson Kansallisesta muotokuvagalleriasta CNN:lle.
Aslesonin mukaan arseenia käytettiin 1800-luvulla yleisesti ennen kuin sen myrkyllisyys ymmärrettiin. Kansallinen muotokuvagalleria päätti rajoittaa albumin käyttö ilman suojavarusteita varotoimena. THL:n mukaan arseenille ei altistuta merkittävästi ihon kautta tai hengitysteitse. Aiemmin arseenia on käytetty muun muassa lääke- ja kauneudenhoitoaineena.
Siluettikuvan nimi tulee ilmeisesti Ranskan kuninkaan Ludvig XV:n valtiovarainministeristä Étienne de Silhouettesta (1709–1767). Silhouette rahoitti konkurssin partaalla olevaa Ranskaa kiristämällä muun muassa ylellisyystuotteiden verotusta. Hänen aikanaan silhouette-termiä käytettiin halveksuvasti halvoista tuotteista.
Varjokuvat olivat edullisia verrattuna muotokuvamaalauksiin, ja ne nimettiin ministerin mukaan. Tarinan toisen version mukaan Silhouette olisi itse pitänyt varjokuvista.
William Bachen siluettikuvia.