”Jos USA olisi toiminut painokkaammin Syyriassa, Putin olisi harkinnut kahdesti ennen hyökkäystä Ukrainaan”, lausuu The Washington Institute -ajatuspajan tutkija Andrew Tabler.
Tabler on viimeinen haastateltava synkässä ranskalaisdokumentissa Syyria, Venäjän koekenttä (2022). Aivan loogisin paikka dokumentin loppu ei tälle lausumalle ole, mutta eräänlaiseksi masentavaksi huipennukseksi se kyllä sopii.
Ensimmäisestä hetkestä, jolloin USA:n olisi ollut syytä toimia painokkaammin, kerrotaan dokumentin alkupuolella: elokuussa 2013 Syyrian asevoimat tappoivat sariini-kaasulla noin 1400 siviiliä opposition asuttamassa naapurustossa Damaskoksen lähellä.
Aiemman linjauksensa mukaisesti presidentti Barack Obama ilmoitti tulevasta ilmaiskusta, mutta perui sitten puheensa. Dokumentissa Ranskan tuolloinen presidentti François Hollande kertoo yrittäneensä muuttaa Obaman mielen vielä kerran, mutta turhaan.
Toisenlainen historiankirjoituksen käännekohta nähtiin aiemmin, vuonna 2011, kun Syyrian ja Venäjän haalenneet välit lämpenivät arabikevään vuoksi. Demokratian eteneminen Tunisiassa ja Egyptissä johti Bashar al-Assadin hakemaan liittolaista Venäjästä. Se pelasti al-Assadin mieluusti, pyrkimyksenään minimoida länsimaiden vaikutusvalta Lähi-idässä.
Samalla Venäjälle tarjoutui mahdollisuus kehittää aseita Ukrainan sotaa varten. ”Käytimme Syyriassa 210 uudenlaista asetyyppiä. Testasimme niitä syyrialaisiin tosioloissa”, Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoo arkistohaastattelussa.
Valkokypäriksi kutsutut miehet pelastavat syyrialaisia pommitetuista rakennuksista. Syyria, Venäjän koekenttä -dokumentti kertoo, että venäläiset tappavat pelastajia tekemällä hetkeä myöhemmin toisen iskun samaan kohteeseen.
Kuten tuoreet tiedot Ukrainan sodasta, tämäkin dokumentti todistaa Wagner-palkkasotilaiden sotarikoksista. Joukkojen entinen jäsen Marat Gabidullin kertoo, että Syyriassa heillä oli lupa toimia, miten tahtoivat.
Kaiken taustalla kummittelee Venäjän asema YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä. Veto-oikeudellaan se pääsee estämään omien veritöidensä tuomitsemisen. Hollande toteaa, että kyseisen säännön vuoksi YK:lta on turha edes odottaa kykyä ratkaista konflikteja.
Niinpä Venäjä on päässyt tekemään Ukrainan Mariupolille saman, minkä se teki Syyrian Aleppolle ja sitä ennen Tšetšenian Groznyille. Vasta Ukrainan kohdalla muu maailma heräsi.
Ulkolinja: Syyria, Venäjän koekenttä, TV1 klo 22.00 ja Yle Areena. (K16)