Kirjailijapari Juhan Smuul (1922–1971) ja Debora Vaarandi (1916–2007) on ollut kyydittäjien joukossa Pohjois-Virossa Kõuen kunnassa maaliskuun 1949 suurkyyditysten aikana, paljastaa viikkolehti Eesti Ekspressin keskiviikkona julkaisema asiapaperi.
Smuul on edelleen suosittu etenkin humoristina. Vaarandia arvostetaan luontorunoistaan, ja Suomessa hänet tunnetaan myös Saarenmaan valssin sanoittajana.
Kyyditykset on Virossa määritelty ihmisyyden vastaiseksi rikokseksi. Kahdeksan maaliskuun 1949 kyyditysten toteuttajaa on tuomittu oikeudessa.
Smuulin ja Vaarandin nimet ovat nyt löytyneet komiteasta, jonka tehtävä oli kirjata kyyditettävien omaisuutta. Heidän allekirjoituksensa löytyi asiapaperista, jossa on listattu maanviljelijä Elmar Jaani Saadin perheen varallisuus joukkokyydityksen päivänä 25.3.1949.
Kirjailijoiden allekirjoittamalla listalla on arvioitu kyyditettävän varallisuuden kunto ja hinta, kuten:
Asuintalo, 2 000 ruplaa.
Aitta, 350 ruplaa.
Eläinsuoja, 400 ruplaa.
Karjakeittiö, 90 ruplaa.
Liiteri, 220 ruplaa.
Lisäksi listalla on yhdeksänvuotias hevonen ja arvokkaampia esineitä, kuten kaksi vanhaa rekeä, höyläpenkki, kaksiovinen vaatekaappi.
Omaisuutensa vuoksi perhe oli leimattu kulakiksi eli vauraaksi talonpojaksi. Se oli nimellinen syy kyydittämiselle.
Karjavaunuissa Virosta pois lähetettiin emäntä, edellisvuonna syntynyt tytär ja vanha emäntä. Isäntä oli pidätetty ja lähetetty vankileirille jo aiemmin.
Huhut Smuulin ja Vaarandin osallistumisesta kyydityksiin ovat kiertäneet Virossa pitkään, mutta aiemmin ne on voinut kuitata huhuina.
Eesti Ekspress löysi kirjailijaparin osallistumisen todistavan asiapaperin Viron kansallisarkistosta sen jälkeen, kun Viron kirjailijaliitossa oli virinnyt väittely Smuulin reliefin asemasta. Se komeilee neuvostoaikana rakennetun kirjailijatalon julkisivustassa keskellä Tallinnan vanhaakaupunkia.
Osa kirjailijoista vaati Smuulin reliefin poistoa, koska Smuul aloitti uransa kirjoittamalla ylistysrunoja Stalinille ja vaikutti kommunistisessa puolueessa. Moni antoi nämä anteeksi myöhemmän epäpoliittisen tuotannon vuoksi.
Parhaillaankin Virossa pyörii Smuulin novelliin Suvitajad (Lomalaiset) pohjautuva uusi elokuvasovitus. Tallinnalaisia lomalaisia Muhun saarella parodioiva novelli julkaistiin ensimmäisen kerran 1968.
Smuulin entinen kotitalo museoitiin neuvostoaikana Koguvassa Muhun saarella. Hänet palkittiin Neuvostoliitossa matkasta Etelämantereelle kertovasta Jäätikkökirjasta. Kotitalo Muhussa on yhä suosittu nähtävyys, mutta enemmän kalastajakylän ruokokattoisten talojen ja sammaloituneiden kiviaitojen vuoksi.
Ristiriitaisen maineensa vuoksi Smuulin kunniaksi perustetun museon nimi muutettiin pian Viron itsenäisyyden palautuksen aikoihin Muhun museoksi. Smuulin patsas siirrettiin myöhemmin Tallinnasta Kadriorgin puistosta kirjailijan kotikylään Koguvaan.
Virossa pyörii Juhan Smuulin novelliin Suvitajad pohjautuva uusi elokuvasovitus.
Kirjallisuudentutkija Kadri Tüür arvioi tällä viikolla Viron television Plekktrumm-ohjelmassa, että keskustelussa korkokuvasta kirjailijatalon seinällä kyse ei ole vain Smuulin persoonasta, vaan virolaisten ”halusta tehdä tilit oman punamenneisyytensä kanssa”.
Virolaiset ovat löytäneet omasta historiastaan monia rinnastuksia Venäjän nyt Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan.
Vuoden 1949 joukkokyyditysten tarkoitus oli murtaa vastarinta: pakottaa maanviljelijät kolhooseihin ja päättää metsäveljien sissitoiminta. Kyse oli toisesta joukkokyydityksestä Baltiasta. Kolmen vuorokauden aikana Virosta, Latviasta ja Liettuasta kyyditettiin muutamassa päivässä 87 000 ihmistä, joista suuri osa lapsia ja naisia.