Kirjastot ihmettelevät: Voiko kirjan suosittelu rikkoa tekijän­oikeuksia?

Kirjastolehden mukaan osa kirjastoista on pelästynyt mahdollisia maksuja ja lopettanut kirjan kansien näyttämisen markkinoinnissaan.

Kirjastoalalla ihmetellään, pitääkö kirjastojen maksaa oikeudesta käyttää kirjan kansia tai sisältöä silloinkin, kun ne tekevät ilmaista markkinointia lukemisen ja kirjallisuuden hyväksi.

Uusi tekijänoikeuslupa aiheuttaa närää suomalaisissa kirjastoissa. Asiasta uutisoineen Kirjastolehden mukaan osa kirjastoista pitää Kuntaliiton suosittelemaa sopimusta aivan liian kalliina, ja esimerkiksi Oulussa sopimusta ei aiota solmia lainkaan.

Tekijänoikeusjärjestöjen, Kuntaliiton ja kirjastojen edustajan kehittelemä pilottisopimus laittaisi kirjastot maksamaan kirjallisuuden ja kuvituksen käytöstä verkkosivuilla, videoilla ja somessa. Sopimuksen mukaan tekijänoikeuskynnys ylittyisi, kun kirjaa esimerkiksi luetaan videolla tai kirjan kantta käytetään vaikkapa kirjaston lukudiplomin kuvituksena.

Korvauksen summa on 14,5 senttiä per asukas, jos ottaa sekä Sanaston että Kopioston tarjoamat erilliset sopimukset. Esimerkiksi Helsingin alueella korvaussummat nousisivat kymmeniintuhansiin euroihin.

Kirjastolehden mukaan osa kirjastoista on pelästynyt mahdollisia maksuja ja lopettanut kansien näyttämisen. Kirjastolehden päätoimittaja Ville Vaarne pitää tilannetta hiipuvan lukuinnon maassa erikoisena.

”Jos asiat olisivat yksinkertaisia, kirjastot saisivat vapaasti esitellä kansia somekanavissaan ja esimerkiksi satutuntien striimeissä. Tämä olisi hyödyllistä niin kirjailijoille ja kustantajille kuin ennen kaikkea suurelle yleisölle”, hän kirjoittaa pääkirjoituksessaan.

Myös sosiaalisessa mediassa asia aiheutti ihmettelyä. Esimerkiksi Instagramissa kirjojen kansikuvia jaetaan innokkaasti ja Tiktokin kirjasuositusten uskotaan vaikuttaneen voimakkaasti painetun kirjan suosioon.

Kirjastolehdessä epäillään, että jopa kirjan kannen sisältävä kirjavinkkaus saattaisi rikkoa tekijänoikeuksia. Kopioston lakiasiainjohtajan Kirsi Salmelan mukaan kyse kuitenkin on väärinkäsityksestä.

”Tässä on kysymys paljon laajemmasta kuin kirjankansia koskevasta sopimuksesta. Se koskee esimerkiksi tapauksia, jossa kirjaa luetaan satutuokiovideolla tai sen kuvitusta käytetään blogissa.”

Voimakkain kritiikki kohdistuu siihen, että hyötyä tavoittelemattomat kirjastot laitetaan maksamaan, vaikka ne tekevät ilmaista markkinointia lukemisen ja kirjallisuuden hyväksi.

”Me kaikki, myös tekijänoikeusjärjestöt, teemme paljon työtä lukemisen edistämisen hyväksi. Näiden sopimusten tarkoitushan ei ole estää käyttöä vaan mahdollistaa se ilman, että lupaa joutuu hakemaan joka kerta uudelleen.”

Somessa julkaistuista valokuvista on lähetetty laskuja tavallisille ihmisille. Voiko yksityishenkilö joutua korvausvelvollisuuteen, jos laittaa kirjan kannesta kuvan sosiaaliseen mediaan?

”Ei voi. Kopiosto ei ole lähettänyt eikä lähetä laskuja tavallisille ihmisille. Lähtökohtaisesti kirjan kansi on aivan samalla lailla tekijänoikeuksien alainen teos kuin valokuvakin, mutta tekijänoikeuslakiin on tullut sellainen muutos, että yksityishenkilön ei aina tarvitse murehtia tekijänoikeusluvan hankinnasta vaan vastuu on jatkossa somealustalla. Täytyy vain toivoa, että somealustat huolehtivat laillisesta vastuustaan. Sitaattioikeuden perusteella kirjan kansikuvan saa liittää myös esimerkiksi kirja-arvosteluun, oli kysymys sitten lehtiartikkelista tai somepostauksesta. Ei ole myöskään mitään ongelmaa, jos ottaa kuvan vaikkapa kirjahyllystään.”

Eli tavallinen ihminen ja kirjasto ovat eri asemassa?

”Somealustojen vastuu koskee vain yksityishenkilöitä, jotka jakavat sisältöä ei-kaupallisessa tarkoituksessa. On hyvä kuitenkin huomioida, että kirjastot saavat – ja on toivottuakin – tehdä somevinkkauksia ja liittää siihen kirjasta kuva. Tähän ei ole kukaan vaatinut lupaa aikaisemmin eikä tilanne ole muuttunut nytkään."

Esimerkiksi Oulun kirjasto on ilmoittanut, ettei aio sopimusta tehdä ja muutenkin sopimusta pidetään kalliina. Pelkäättekö, että kirjastot jakautuvat maksajiin ja kieltäytyjiin?

”Tässä on kysymys kahden vuoden pilottikaudesta, jonka aikana muun muassa kustannuksia tullaan arvioimaan.”

Palautuvatko kerätyt rahat tekijöille?

”Palautuvat. Lupaan liittyy raportointipalvelu, jonka avulla korvauksia kohdistetaan niille oikeudenhaltijoille, joiden teoksia on käytetty. Massakäytössä raportointia on kuitenkin kohtuullistettu kirjastojen kannalta.”

Eli joka kerta, kun kirjasto tekee somepostauksen jostain kirjasta, siitä ei tarvitse raportoida?

”Ei tarvitse. Meillä on muita keinoja selvittää, kenen teoksia käytetään. Toki raportointi on aina toivottavaa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat