Ihmiskunta kohtaa mahdottoman ranskalaisen kirja­palkinnon voittaneessa kiehtovassa romaanissa

Teoria maailman simulaatioluonteesta on Hervé Le Tellierin Poikkeama-teoksen ydintä.

Hervé Le Tellier sai ranskalaisen Goncourt-kirjallisuuspalkinnon Poikkeama-teoksestaan vuonna 2020.

Romaani

Hervé Le Tellier: Poikkeama (L’ Anomalie). Suom. Lotta Toivanen. WSOY. 298 s.

Miten ihmiskunta reagoisi mahdotto­maan tapahtumaan? Sitä kysyy ranskalainen matemaatikko, kielitieteilijä ja kirjailija Hervé Le Tellier (s. 1957) ensimmäisessä suomennetussa romaanissaan Poikkeama.

Air Francen lento Pariisista New Yorkiin joutuu Yhdysvaltain itärannikon edustalla pahaan myrskyyn. Kone selviää kentälle ehjänä ja matkustajat jatkavat elämäänsä huojentuneina. Kolme kuukautta myöhemmin kesäkuussa sama Air Francen lento sukeltaa myrskystä uudelleen.

Koneen kyydissä ovat samat matkustajat, jotka ovat siirtyneet suoraan maaliskuusta kesäkuuhun. Romaani seuraa joukkoa lennolla olleita matkustajia, sekä heidän ”maaliskuun” että ”kesäkuun” versioitaan.

Kolmessa kuukaudessa voi tapahtua paljon. Koneen lentäjältä David Marklelta on löydetty pitkälle edennyt haimasyöpä. Nuori juristi Joanna Wasserman on tullut raskaaksi. Kirjailija Victor Miesel on kirjoittanut hurjan romaanin nimeltä Poikkeama ja tehnyt sitten itsemurhan.

Nyt he joutuvat kohtaamaan itsestään versiot, jotka eivät ole kokeneet samoja asioita. Paitsi kirjailija Miesel, joka saa harvinaisen tilaisuuden päästä nauttimaan kirjailijan kuoleman jälkeisestä maineen noususta.

Ääneen pääsee myös matemaatikko, joka on vuosia aiemmin ollut mukana laatimassa puolustusministeriölle täydellisiä protokollia siitä, miten reagoida kaikkiin mahdollisiin lentoliikenteen uhkiin.

Armeijabyrokratian parhaiden perinteiden mukaisesti matemaatikolta on lopuksi pyydetty vielä protokolla tapahtumalle, joka ei ole mikään mahdollisista tapahtumista. Matemaatikot ovat toteuttaneet pyynnön asiaankuuluvassa hengessä ja nimenneet tuloksen protokolla 42:ksi.

Maailmaa on nyt kohdannut mahdoton. Tutkijoilla on tarjolla muutamia teorioita, mitä on voinut tapahtua. Onko kone sukeltanut avaruuden madonreikään? Vai onko jokin mystinen kopiokone tehnyt siitä kopion?

Yksinkertaisin selitysmalli on kaikkein järisyttävin. Entä jos koko todellisuutemme onkin pelkkä simulaatio, jota tulevaisuuden ihmiset pyörittävät valtavassa tietokoneessa?

Teoria maailman simulaatioluonteesta ei ole Le Tellierin keksintöä, vaan sitä ovat pohdiskelleet monet tutkijat fiktion ulkopuolellakin.

Mutta mitä tieto simulaatiosta muuttaisi? Paras vaihtoehto olisi jatkaa elämäänsä kuten ennenkin.

Vaikka kahdesti saapunut kone kenties todisti simulaatiohypoteesin, tuplaantumisen aiheuttamat käytännön ongelmat ratkaistaan kuten ihmiset ratkovat muitakin ongelmiaan. Kaksoiskappaleiden suhteen sovitaan tapaamisoikeuksista, jaetaan omaisuutta, erotaan ystävinä, ryhdytään päättäväiseen väkivaltaan.

Tutkijat ehdottavat, että tuplaantunut lentokone matkustajineen on simulaatiolle asetettu testi, johon ihmiskunnan olisi vastattava kollektiivisesti. Valitettavasti ihmiskunnan tapa reagoida tapahtumaan ei ole sen rakentavampi kuin suhtautuminen muihinkaan kollektiivisesti ratkottaviin ongelmiin.

Onko ihmiskunta sittenkin parempi yksilöinä kuin kollektiivina? Romaanin henkilöt sentään löytävät tuplaantumisen aiheuttamiin ongelmiinsa enimmäkseen tyydyttäviä ratkaisuja.

Poikkeama on nopealukuinen kirja, jonka kiehtova aihe vetää lukijan mukaansa. Luvusta toiseen vaihtuvat näkökulmahenkilöt ja tarinan yksityiskohtien pienet poikkeamat saavat kuitenkin selaamaan kirjaa edestakaisin.

Tieteisaiheen lisäksi romaani sisältää ranskalaista itseironista henkevyyttä, joka leiskuu etenkin Mieselin romaanin sitaateissa.

Le Tellier viskelee satiirisia piikkejä päin uskontoa, kulttuurielämää ja politiikkaa. Romaanin nimettömäksi jätetty Yhdysvaltain presidentti on mallikappale maan johtajasta, jollaisia on nähty.

”Matemaatikko tarkastelee tuota yksioikoista miestä lannistuneena ja vakuuttuu siitä, että kun meidän kaikkien hengenpimeys yhdistetään, siitä harvoin seuraa kollektiivista viisautta.”

Kahden koneen testi taitaa todella paljastaa ihmiskunnan hienot ja huonot puolet.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat