”Merellinen äyriäispasta tai kasvislasagne”, määrittelee ruoanlaittoon intohimoisesti heittäytyvä Abdissa ”Mamba” Assefa oman bravuurinsa sen suurempia miettimättä.
Musiikin suhteen ei auta edes pitkä harkinta-aika. Helsinkiläinen Assefa on ehtinyt olla apukokkina niin monessa ja monenlaisessa musiikillisessa sopassa, että bravuuria tai suosikkia on mahdoton valita.
Afrikkalaisten ja afrokuubalaisten lyömäsoitinten erikoisosaajana hän mieltää olevansa ennen kaikkea musiikin palveluksessa, epäitsekäs ”maustaja”.
”Nyt jo edesmennyt opettaja neuvoi, että soita sitä biisiä äläkä niitä rumpuja. Ja siitähän tässä on ytimeltään kyse. Soitetaan biisiä eikä esitellä kykyjä, ellei pyydetä.”
Mamba Assefa on ikäpolvensa työllistetyin ja tunnetuin suomalainen lyömäsoittaja, joka laskee ammattilaisuransa alkaneen 30 vuotta sitten.
Sen jälkeen Assefa on pystyttänyt ”kioskinsa” monen kokoonpanon taakse ja maustanut konserteissa muun muassa poppia, rockia, soulia, hiphoppia, jazzia ja iskelmää. Päälle tulevat tietysti levytykset, tähän mennessä noin 1500 kappaletta noin 300 albumilla.
Ennen ammattilaisuutta Assefan omin musiikki oli ”vanhan liiton englantilaista heviä”, jota hän harrasti kavereittensa kanssa Vantaan Havukoskella, peruskouluvuosiensa kotikulmilla. Silloin instrumentti oli rumpusetti, kuten heviin kuuluu.
Yhdessä tekeminen ja yhteissoitto on musiikissa kaikkein parasta, Mamba Assefa sanoo.
Lyömäsoittimet Assefa ”löysi” toden teolla vasta kaksikymmenvuotiaana lomamatkalla, jonka teki Afrikan länsirannikon Gambiaan. ”Oli vaikuttavaa nähdä ja kokea parinkymmenen lyömäsoittajan polyrytmistä soittoa ensi kertaa livenä.”
Mutta oliko käänteentekevällä kokemuksella jokin yhteys hänen kulttuuritaustaansa? Sitä Assefa ei usko. Hän syntyi Itä-Afrikan Etiopiassa, josta muutti Suomeen kaksivuotiaana 1975, koska isä ja äiti aloittivat stipendiaatteina opiskelut Helsingin yliopistossa.
”Edelleen elätellään stereotyyppistä ajatusta, että kaikilla Afrikassa syntyneillä on ’rytmi veressä’. Se ei pidä paikkansa ja vielä vähemmän Etiopiassa, jonka perinnemusiikissa ei käytetä juurikaan lyömäsoittimia.”
Assefan opiskelijaperhe aikoi olla Suomessa vain pari vuotta, mutta olot Etiopiassa muuttuivat sotilasvallankaappauksen jälkeen niin paljon, että paluu ei ollut mahdollinen. Mamba Assefa varttuikin aikuiseksi Suomessa, jossa maahanmuuttajia oli niin vähän, että hän oli vuotta nuoremman veljensä kanssa pitkään päiväkodin ja myöhemmin koulun ainoa ulkomaalaistaustainen.
”Vähän yleistäen voi sanoa, että suomalaiset olivat lapsuudessani vielä hyvin tietämättömiä sekä myös usein vilpittömän kiinnostuneita. Ei ollut suuria ennakkoluuloja eikä odotuksia.”
Akateemisilla, tohtoreiksi väitelleillä vanhemmilla sellaisia ensialkuun kuitenkin oli. He eivät voineet ymmärtää, miksi joku haluaa epävarmalle musiikkialalle juuri maassa, jossa koulutus oli kaikille ilmaista ja mahdollista taustasta huolimatta.
””Edelleen elätellään stereotyyppistä ajatusta, että kaikilla Afrikassa syntyneillä on ’rytmi veressä’. Se ei pidä paikkansa.”
Epäilykset haihtuivat pian, sillä esikoisella ei ollut pulaa töistä, koska uran alku osui yksiin 1990-luvun rytmimusiikillisen murroksen kanssa. Syntyi suomisoul, tehtiin tyylejä raikkaasti sekoittanutta nu-jazzia – ja oli listaykkönen Bomfunk MC’s, jonka keikkakokoonpanossa Assefa soitti Freestyler-hitin tienoilla.
”Tuo aika sopi minulle erittäin hyvin myös siksi, että olen tarttunut aina innostuneena uusiin tilanteisiin”, sanoo Assefa Herttoniemen Ambience-studiossa, jonka toinen vetäjä hän on ollut nyt kahdeksan vuotta. Nykyään noin puolet työstä tapahtuukin miksauspöydän takana: Assefa on ollut äänittäjänä tai miksaajana yli sadalla albumilla, tuottajana noin kahdellakymmenellä.
”Uskon, että paikka takarivin muusikkona on valmentanut minua kokonaisuuksien hahmottamiseen, josta studiotyössä on paljon kyse. Toki muistan lapsuudesta, kuinka maagista oli painaa punaista Rec-nappulaa ja kuunnella, mitä kasetille tarttui.”
Nyt Assefa kokeilee, tavoittaisiko maagisen hetken omalla musiikilla.
”Kasasin korona-aikana ideoita omasta ensilevystä ja olen kypsytellyt niitä hiljalleen.”
Kirjaimellista soololevyä Mamba Assefan levystä ei tule, sillä yhdessä tekeminen ja yhteissoitto on kuitenkin se, mikä musiikissa on kaikkein parasta.
”Maustajana sanoisin, että se on koko jutun suola.”
Kuka?
Abdissa ”Mamba” Assefa
Syntyi 1973 Etiopiassa, muutti Suomeen 1975 vanhempien ja pikkuveljen kanssa.
Opiskeli Oulunkylän Pop & Jazz Konservatoriossa 1989–1991.
Ammattimuusikko vuodesta 1993. Keskeiset instrumentit afrikkalaisia ja afrokuubalaisia lyömäsoittimia.
Toinen lyömäsoittaja Edea-yhtyeessä, joka edusti Suomea vuoden 1998 Euroviisuissa.
Soittanut monissa kymmenissä yhtyeissä. Pidempiaikaisia muuan muassa Sami Saari & Cosmosonics, Giant Robot, Bomfunk MC’s, Nuspirit Helsinki, Rinneradio, Fat Beat Sound System, Timo Lassy Band, Jarmo Saari Republic ja The Shubie Brothers.
Tehnyt äänisuunnittelun ja musiikin viiteen nykytanssiteokseen.
Puoliso tanssija-koreografi Hanna Pajala-Assefa. Uusioperheeseen kuuluu kolme aikuista lasta.
Täyttää 50 vuotta keskiviikkona 10. toukokuuta.