Jos maailmankuulua Coachellaa haluaa verrata suomalaisiin festivaaleihin, tulee monesta asiasta mieleen Turun Ruisrock. Paahtava kuumuus ja kuivuus, poikkeuksellinen tapahtumapaikka sekä popmusiikin isot nimet yhdistävät suomalaista ja yhdysvaltalaista festivaalia. Ruisrockin kuuluisalle Via Dolorosalle, eli festarikansan pitkälle kävelymatkalle Ruissaloon, löytyy vastine myös Coachellasta.
”Hyvään festariin minusta kuuluukin, että vähän joutuu näkemään vaivaa perille pääsemiseen. Niin kuin Via Dolorosa”, Ruisrockin promoottori Mikko Niemelä kertoo STT:lle Coachellassa.
Etelä-Kalifornian aavikolla järjestettävä Coachella on yksi maailman suurimmista musiikkifestivaaleista, jossa esiintyvät popmusiikin kansainväliset ykkösnimet. Huhtikuussa kahtena peräkkäisenä viikonloppuna järjestettävälle festivaalille osallistuu joka vuosi yhteensä 250 000 ihmistä, ja Indion pikkukaupunkiin ”keskelle ei mitään” matkustetaan niin Yhdysvalloista kuin muualta maailmasta. Festivaali on maineikas, ja liput myydään usein loppuun jo ennen artistijulkaisuja.
Niemelä on Coachellan vakiovieras. Ensimmäisen kerran hän kävi tapahtumassa vuonna 2009, ja nyt hän on paikalla 11. kertaa.
”Teki aikamoisen vaikutuksen tapahtuma, sitten jäin sille tielle”, Niemelä kertoo festivaalialueella.
Sunnuntaina päättyneen Coachellan ykkösnimiä olivat tänä vuonna muun muassa eteläkorealaisen K-popin suurnimi Blackpink, puertoricolainen reggaeton-artisti Bad Bunny, espanjalainen poptähti Rosalia, rockia ja hip hopia yhdistelevä Gorillaz, islantilainen taidepop-legenda Björk sekä paluun keikkalavoille tehnyt punkrock-yhtye Blink-182.
Blink-182 esiintyi Coachellassa perjantaina 14. huhtikuuta.
Promoottori kehuu kalifornialaisfestivaalin miljöötä, puitteita, esillepanoa ja taidetta. Aavikolla lämpötila on hellelukemissa ja korkeimmillaan lähemmäs 40 astetta, ja festarialuetta ympäröivät vuoret ja palmut.
”Näitä puitteita ei varmaan voi liikaa korostaa. Takuuvarmat kelit, vuoret ja palmut talon puolesta”, Niemelä sanoo.
Coachella Valleyn musiikki- ja taidefestivaalissa on nimensä mukaisesti esillä taidetta valtavien installaatioiden sekä valotaiteen muodossa. Mahdollisuuksia on moneen, kun resurssit ovat hyvin poikkeukselliset Suomeen verrattuna. Lippu Coachellaan viikonlopuksi maksaa 549 dollaria eli noin 495 euroa.
”Jos lippujen hinnat ovat Eurooppaan nähden noin kaksinkertaisia ja täällä on 125 000 ihmistä, siinä on lippukassaa, millä tehdä näitä 20–30 metriä korkeita robotteja tuonne”, Niemelä sanoo viitaten valtaviin installaatioihin.
Coachellassa on esillä myös taidetta, muun muassa valtavia installaatioita.
Coachellassa lavoja on seitsemän ja esiintyjiä toistasataa. Globaalien supertähtien lisäksi genrejä on moneen lähtöön, ja tapahtumassa esiintyy paljon nousevia nimiä. Coachellassa esiintyminen on artisteille ja yhtyeille merkittävä saavutus ja usein hyvin erityinen asia.
”Totta kai tämä on superhyvä festari käydä katsomassa sikana esiintyjiä, ja sitten vielä kun on artisteille erityinen mesta esiintyä, niin mikäs sen parempi”, Niemelä lisää.
Omaa luokkaansa Coachellassa on myös keikkojen tuotannollinen taso: lavastus, lavaohjelma, äänentoisto ja videotuotanto ovat kaikki huippuunsa hiottuja.
Käytännön asioissa valtavat resurssit Coachellassa näkyvät esimerkiksi henkilökunnan määrässä. Järjestyksenvalvojia ja siivoajia näkee joka kulmassa, ja anniskelualueilla ja ruokakojuilla työntekijöitä on runsaasti. Käytännön järjestelyt pelaavat, ja pahoilta tungoksilta ja jonoilta voi välttyä suurella festarialueella.
Eroja Suomeen löytyy myös festarikulttuurissa: Niemelä kertoo, että ihmiset ovat kohteliaita ja käyttäytyvät siististi, eikä roskaamista juuri ole. Suurin vaikutus on alkoholin käytön tavalla.
”Ollaan pitämässä hauskaa, mutta ylilyöntejä ei juurikaan huomaa”, Niemelä sanoo.
Se on totta: suomalaisfestareilla on normi nähdä erittäin humalaisia ihmisiä, mutta Coachellassa ollaan siivommin. Alkoholia ja muita päihteitä selvästi käytetään, mutta erityisen päihtynyttä yleisöä ei juuri näe. Kalifornian osavaltiossa kannabis on laillista, ja sen käyttö on festivaalillakin yleistä.
Yhtäläisyyksiä Suomeen ovat muun muassa ”samanlaiset kaljakarsinat” eli erilliset anniskelualueet. Sen sijaan Suomessa juomapalvelut ja -tarjonta on paljon laajempaa jo pienemmilläkin festivaaleilla, Niemelä toteaa.
Musiikin lisäksi visuaalisuus on merkittävässä roolissa Coachellassa.
Coachellassa on paljon samankaltaisuutta myös Helsingin Flow-festivaalin kanssa. Flow’ssakin on panostettu tapahtuman visuaaliseen puoleen sekä tarkasti mietittyyn brändiin ja ulkoasuun. Flow ja Coachella molemmat tunnetaan maailmantähtien esiintymispaikkana, missä lavoille nousevat myös pienemmät vaihtoehtonimet.
Suomalaista Flow’ta ja Yhdysvaltain Coachellaa yhdistää lisäksi stereotypia siitä, että tapahtumiin osallistutaan vain ”näyttäytymään”. Coachellalla on maine influenssereiden ja julkkisten festarina, joka luottaa Instagram-kuvastoon. Niemelä on eri mieltä stereotypian kanssa ja sanoo musiikin olevan selvästi ykkösasia ihmisille Coachellassa.
”Kun vaikka tuolla leirintäalueella kuuntelee, kaikkien puhe on esiintyjissä ja keikoissa. Kyllä se on kuitenkin se musiikki. Ja se saa myös ihmisen tulemaan näyttäytymään”, Niemelä sanoo.
Sekä Flow’ssa että Ruisrockissa on vuosien varrella esiintynyt samoja artisteja kuin Coachellassa. Ruisrockia ja Coachellaa yhdistää puolestaan myös luonto: Indiossa ovat vuoret ja palmut, Ruissalossa tammet, hiekkaranta ja saaristo.
Niemelän mukaan ”Ruisrockin jälkeen maailman hienoimmalla festarilla” on aina jotain, mistä inspiroitua. Coachellan festivaalialueen visuaalisuudesta on tarttunut paljon mukaan Ruisrockiin.
”Kyllä meitä on tosi paljon inspiroinut nämä taideteokset täällä. Tuollainen silmäkarkki on tosi merkittävää. Ihmiset ovat kauan festivaaleilla, tarvitsee olla palvelut ja musiikki kunnossa ja vähän vielä ekstraa”, Niemelä sanoo.
