Tekoälyhuijaukset puhuttavat taas maailmalla. Huhtikuun puolivälissä saksalainen valokuvaaja Boris Eldagsen kieltäytyi vastaanottamasta Sony World Photography Awards -kilpailussa voittamaansa palkintoa.
Boris Eldagsen loi palkitun kuvan tekoälyn avulla.
Eldagsen paljasti verkkosivuillaan, että hän oli tehnyt voittaneen kuvan tekoälyn avulla. Eldagsen kirjoitti osallistuneensa kilpailuun, koska halusi saada selville, ovatko valokuvakilpailut valmistautuneet mahdollisuuteen, että niihin osallistutaan tekoälykuvilla.
”Eivät ole”, hän vastasi itse kysymykseensä. Eldagsen sanoi myös onnittelupuhelussa ilmoittaneensa järjestäjille, että hän oli luonut kuvan tekoälyllä, mutta nämä kehottivat tämän pitämään palkinnon.
Huijatuksi tuleminen on aina noloa tuomaristolle, mutta kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun kuvaaja vedättää arvovaltaista valokuvakilpailua. Pari vuotta sitten kokonainen kirja osoittautui sepitteeksi ja sen kuvat väärennöksiksi. Kyse on norjalaisen Jonas Bendiksenin The Book of Veles -teoksesta, jonka hän julkaisi vuonna 2021. Kirja kertoo kuvaajan matkasta makedonialaiseen Velesin kylään, jossa tehtaillaan valeuutisia. Veles tuli tunnetuksi ”trollitehtaista” Yhdysvaltain presidentinvaaleja koskevissa selvittelyssä vuonna 2016.
Se osa on totta, Veles on todella olemassa. Muun muassa Helsingin Sanomat raportoi vuonna 2016 rahaa valeuutisilla tekevistä makedonialaisnuorista.
Aukeama Jonas Bendiksenin The Book of Veles -kirjasta.
Myös Bendiksenin kirjan johdanto vaikuttaa poikkeuksellisen jännittävältä matkakertomukselta. Siinä Bendiksen kertoo tapaamisestaan kyläläisten kanssa. Heitä ovat muun muassa kalju Diokno-niminen pormestari ja valeuutisia maksusta tehtaileva Goran. Valokuvaaja kuvailee myös jännittäviä hetkiä paikallisten karhujen kanssa, ja kirjassa on runsaasti todistusvoimaisia kuvia tekstissä mainituista henkilöistä ja eläimistä.
””Normaalisti he näkevät kaikenlaisen hevonpaskan läpi.”
Se kaikki oli kuitenkin sepitettä. Puoli vuotta kirjan julkaisun jälkeen Bendiksen paljasti kuvatoimisto Magnumin sivuilla, että sekä teksti oli tehty GBT2-kielimallia käyttävän tekoälyn avulla. Valokuvissa olevat ihmishahmot hän puolestaan oli hankkinut avatareja myyviltä sivustoilta. Hän oli kuvannut Velesissä vain tyhjiä aukioita ja muita avaria tiloja, ja myöhemmin sijoitellut ostamansa ja muokkaamansa hahmot kuviin. Hän ei siis ollut nähnyt Makedoniassa sen enempää pormestaria kuin karhujakaan.
Kuvaaja itse oli erityisen tyytyväinen siihen, etteivät hänen kollegansa maineikkaassa kuvatoimistossa osanneet epäillä mitään.
”Kokemukseni mukaan he ovat normaalisti todella teräviä ja näkevät kaikenlaisen hevonpaskan läpi. Mutta se ettei kukaan heistä epäillyt mitään, osoitti että tekemisissäni oli järkeä”, hän selitti haastattelussa.
Valokuvaaja Jonas Bendiksen.
Bendiksen testasi kuvillaan myös kuuluisaa Visa Pour l’Image -valokuvafestivaalia. Hän lähetti sekä koko kuvasarjan että kirjan täysresoluutioisen pdf-tiedoston festivaaleille.
Tulos oli, että kukaan ei epäillyt mitään vaan järjestäjät toivottivat hänet tervetulleeksi esittelemään kuviaan festivaalille.
Tekonsa motiivia Bendiksen selittää samalla tavoin kuin saksalaiskuvaajakin. Hän halusi testata, kuinka haavoittuvainen kuvajournalismin kenttä on ja samalla varoittaa maailmaa liiallisesta herkkäuskoisuudesta.
Bendiksen sai kirjastaan arvostetun World Press Photo -palkinnon vuonna 2022. Toisin kuin Eldagsenin tapauksessa, tuomaristo palkitsi Bendiksenin juuri tekoälyn käytöstä. Häntä kiiteltiin muun muassa alaa vaanivien riskien osoittamisesta.
World Press Photo -kilpailun tuomaristo palkitsi Bendiksenin juuri tekoälyn käytöstä.
Eikä siinä mitään: norjalaiskuvaaja on palkintonsa ansainnut. Todellisessa valeuutisten pääkaupungissa tekoälyn avulla luotu kirja on nerokas idea, ja kuvat kaikessa ontossa outoudessaan sopivat aiheen kuvittamiseen täydellisesti.
Kaiken lisäksi ”aito” Velesin kirja on Ukrainan Harkovasta löydetty oudolla kielellä puulle kirjoitettu historiallinen dokumentti, jota useimmat tutkijat kuitenkin pitävät väärennöksenä. Siitä huolimatta monet slaavilaiset uuspakanat pitävät sitä pyhänä kirjanaan.
Kahden kuvaajan tekoälytempauksen välissä on tapahtunut myös hyppäys tekoälyn kehityksessä. Bendiksen muokkasi kuvat valmiiksi pitkälti käsityönä, mutta nykyään samankaltaisia kuvia voisi kuka tahansa tilata muutaman rivin ohjeistuksella.
Eldagsenin ja Bendiksenin kuvat tuskin jäävät viimeisiksi tekoälyllä luoduiksi valokuviksi valokuvakilpailuissa. Ihmisen luomaan kuvaan verrattuna tekoälyn luoma kuva kun saattaa olla juuri sillä tavalla erikoinen ja hätkähdyttävä, että se erottuu edukseen tuhansien ehdokkaiden joukossa.
Toinen asia on, hiiskuuko voittaja kuvan tekotavasta mitään.
Jonas Bendiksen kertoi, että hän oli kuvannut Velesissä vain maisemia ja myöhemmin sijoitellut kuviin hahmoja.
Oikaisu 2.5. klo 15.50: Tarkennettu tekstiä ja kuvatekstiä. Bendiksen itse sijoitteli avatar-sivustoilta hankkimansa hahmot kuviin. Tekstistä saattoi saada käsityksen, että hän olisi ohjeistanut tekoälyä tekemään niin.