Harri Virtanen ehdottaa, että hänet kuvataan Pornaisissa, Halkian työväentalon näyttämöllä. Osuvaa, onhan yksi hänen monipuolisen ammattiuransa koulutuksista hankittu Teatterikorkeakoulussa.
Ollaan keskellä maaseudun idylliä.
Täällä Virtanen viihtyy. Hän asuu pienellä hevostilalla lähellä työväentaloa.
Mutta heti Teatterikorkeakoulusta valmistumisen jälkeen hän tähtäsi Halkian näyttämöä suurempiin saleihin.
”Ajattelin, että olisin Euroopan ykkösnimi näytelmäkirjailijana. Se oli ihan kirkas tavoite.”
Tavoitteet ovat muuttuneet monta kertaa. Nyt 60 vuotta täyttäessään Virtanen tuntee olevansa sopivan kokoisten yleisöjen äärellä – sekä Pornaisissa että vielä paljon intiimimmin, terapiatyössä.
Terapeutiksi Virtanen opiskeli Tanskassa. Hän kävi Kööpenhaminassa viikonloppuisin ja tentti etänä jungilaista psykoterapiaa vuosina 2007–2012 työskennellessään samaan aikaan Yleisradiossa TV1:n ohjelmapäällikkönä sekä WSOY:ssä kustantajana.
Olisi oman juttunsa aihe, miksi viiden vuoden opinnot eivät anna Virtaselle oikeutta tehdä Kela-korvattavaa psykoterapeutin työtä.
”Pitäisi olla terveysalan pohjakoulutus. Olen kysynyt, että entä jos opiskelisin nyt sairaanhoitajaksi? Ei kuulemma riitä. Se olisi pitänyt opiskella ensin”, Virtanen sanoo.
Henkilökohtaisesti hän ei valita. Asiakkaita riittää. Ja työ on tärkeää, palkitsevaakin.
”Olen miettinyt, mikä on oma roolini yhteiskunnassa? Miten vaikutan? Joskus one-to-one-terapiatyö on tuntunut aika pieneltä, sen takia olen hakenut myös poliittisia keinoja. Mutta on vaikuttavaa, jos joku ihminen saa elämästään kiinni ja pystyy parempaan. Olen erittäin motivoinut analyysityöhön.”
Harri Virtanen kuvattiin Halkian työväentalon näyttämöllä, onhan hän myös Teatterikorkeakoulun käynyt dramaturgi.
Politiikkaan Virtanen aktivoitui runsaat kymmenen vuotta sitten muutettuaan Pornaisiin.
Tällä hetkellä hän on Pornaisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen (sd.)
Hän on ollut ehdolla kahdesti myös eduskuntavaaleissa. Tänä keväänä Virtanen keräsi Uudellamaalla 494 ääntä.
”Kun kahden hyvän kampanjan jälkeen äänimäärä on noin vaatimaton, vaikuttamisen tapaa pitää miettiä uudelleen”, hän toteaa.
”Pyrin kyllä tosissani – ihan niin kuin aikanaan Euroopan parhaaksi näytelmäkirjailijaksi. Aina pitää tähdätä huipulle. Mutta tässä on se hyvä puoli, että muut päättävät asiasta puolestani.”
Terapiatyössä koettu tihkuu politiikkaan. Virtanen vaatii ”nopeaa, oikea-aikaista matalan kynnyksen hoitoa” kaikille sitä tarvitseville. Apua sentään osataan hakea yhä rohkeammin. Virtanen iloitsee siitä, että terapiassa käymisestä kerrotaan nykyisin avoimesti.
”Hyvä, että stigma häviää. Jokainen ihminen kohtaa elämänsä aikana mielenterveyden häiriöitä joko läheisensä kautta tai itsessään.”
Jungilainen, analyyttinen terapia suhtautuu tiedostamattomaan mieleen voimavarana. Virtasen mukaan tämä tarkoittaa usein trauman purkamista. Henkilökohtaisen traumansa hän kertoi kirjassaan Trauma ja rakkaus (SKS, 2019): kun Harri oli 6-vuotias, äiti herätti keskellä yötä ja vei autoon juoppona riehuvaa isää karkuun. Äiti oli niin epätoivoinen, että sanoi tappavansa heidät pakokaasulla. Kotiin kuitenkin palattiin, isä oli sammunut ja seuraavana päivänä arki jatkui niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
”Tiesin tuon tapahtuman aikuisena koko ajan. Mutta pitkään aikaan en ymmärtänyt mekanismeja. Miten paljon se vaikuttikaan ihmissuhteisiini, kunnianhimoon ja kaikkeen. Vasta oman terapian, opiskelun ja lopulta kirjan kirjoittamisen kautta oivalsin, miten yksi tapahtuma on heijastunut koko aikuisikään.”
Oivallus mullisti.
”Yhtäkkiä asiat saivat selityksen: tämän takia pelkään esimerkiksi hylätyksi tulemista. Nyt tämä ei ohjaile minua tietämättäni.”
Kunnianhimosta puheenollen, mihin jäi haave asemasta Euroopan parhaana näytelmäkirjailijana?
Alku oli lupaava. Vuonna 1991 Nam Nam -näytelmää esitettiin Kansallisteatterin Willensaunassa. Saman käsikirjoituksen otti ohjelmaansa myös Teatre Alegria Barcelonassa kolme vuotta myöhemmin. Tilauksia oli Suomessa niin näytelmistä, kuunnelmista kuin tv-käsikirjoituksistakin.
Ihan poikkeuksellista oli, kun nuorelta kotimaiselta kirjoittajalta tilattiin Kansallisteatterin suurelle näyttämölle uusi näytelmä. Virtasen ja säveltäjä Eero Hämeenniemen Sibeliuksen elämäkertanäytelmä Kahdeksas sinfonia kuitenkin peruttiin, kun talon johto vaihtui.
”Esitettiin se sitten Turun kaupunginteatterissa, mutta ei se ollut sama asia. Olin saanut kolhun.”
Kun samaan aikaan Virtasta alettiin työllistää yhä enemmän tv-draaman kirjoittajana, hän siirtyi enemmän sille puolen.
Kirjoittaminen jatkuu. Parhaillaan kuvataan vuonna 2011 kuolleen Matti Yrjänä Joensuun kirjoihin perustuvan Harjunpää -sarjan toista tuotantokautta, joka nähdään CMorella ja MTV:llä.
”Meillä oli kahden käsikirjoittajan yhteistyö. Hyvin sujui, kun vain toinen on hengissä.”
Kuka?
Harri Virtanen
Syntyi 1963 Sippolassa.
Valmistui 1989 Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi ja vuonna 2012 jungilaiseksi psykoanalyytikoksi Kööpenhaminan Jung-instituutista.
Kirjoittanut muun muassa seuraavat näytelmät: Nam Nam, Juoksuaika, Kahdeksas sinfonia.
Käsikirjoittajana muun muassa seuraavissa tv-sarjoissa: Kylmäverisesti sinun, Kymenlaakson laulu, Harjunpää.
Nelosen draamapäällikkö 1999–2003, Teatterikorkeakoulun dramaturgian professori 2003–2006, Yle TV1 ohjelmapäällikkö 2006–2011, WSOY:n kustantaja 2011.
Työskentelee terapeuttina.
Pornaisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen (sd.)
Asuu Pornaisissa vaimonsa ja lapsensa kanssa. Neljä aikuista lasta aiemmista liitoista.
Täyttää 60 vuotta 2. toukokuuta.
Oikaisu 30.4.2023 kello 20.39: Korjattu kuvatekstiin, että Virtanen on valmistunut Teatterikorkeakoulusta dramaturgiksi, ei näyttelijäksi.