Vuonna 2003 Gunvor Kronman otti urallaan sivuaskeleen.
Alun perin kahden vuoden mittaiseksi virkavapaaksi suunniteltu sivuaskel Suomen Punaisen Ristin johtajan tehtävistä on venähtänyt nyt 20 vuoteen Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen toimitusjohtajana.
”Olin tehnyt Punaiselle Ristille töitä 16 vuotta ympäri maailmaa ja halusin kokeilla uutta”, Kronman muistelee.
Vuonna 1975 perustettu Hanasaaren kulttuurikeskus oli tehnyt vaikutuksen Kronmaniin jo nuorena.
”Osallistuin lukiolaisena Hanasaaressa järjestettyyn nuorisoparlamenttiin. Tapasin siellä ensi kertaa saamelaisnuoria, oli valtavan kiinnostavaa jutella heidän kanssaan.”
Toinen vaikutuksen tehnyt tilaisuus oli kulttuurikeskuksen 1970-luvulla järjestämä elokuvafestivaali, jossa vieraili Ingmar Bergmanin elokuvaaja Sven Nykvist.
Työ Suomen ja Ruotsin välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämisessä sopi Kronmanille kuin nakutettu.
”Suomen ja Ruotsin suhteet ovat aina olleet minulle läheinen asia. Äitini oli sotalapsena Göteborgin ulkopuolella, ja isän suvusta puolet muutti töihin Ruotsiin 1950- ja 1960-luvuilla.”
Kronman oli nuorena aktiivinen pohjoismaisessa yhteistyössä. Hän on opiskellut ja työskennellyt Tanskassa 1980- ja 1990-luvuilla useasti, muun muassa pohjoismaisten Punaisten Ristien yhdistysten koordinaattorina sekä Pohjoismaisen neuvoston neuvonantajana.
Ensimmäinen työpaikka Tanskassa oli kuitenkin trukkikuskina.
Tilaisuus avautui pohjoismaisen työmarkkinaohjelman Nordjobbenin kautta sen ensimmäisenä toimintavuonna 1985. Tanskaan Kronmania houkutteli Søren Kierkegaard, jonka teoksia nuori ”akateemiseksi maailmanparantajaksi” tähtäävä filosofian opiskelija halusi oppia lukemaan alkukielellä.
”Tapahtui jokin väärinkäsitys etunimessäni, ja minua luultiin Gunnariksi. Kun saavuin Tanskaan, minut sijoitettiin töihin varastolle Ålborgiin kahdensadan miespuolisen trukkikuskin kanssa”, Kronman kertoo ja nauraa.
”Hämmästys oli suuri, kun paikalle saapui Gunnarin sijasta Gunvor, eikä minulla ollut edes ajokorttia.”
””Suomen ja Ruotsin suhteet ovat aina olleet minulle läheinen asia.”
Kronman ajoi trukkia vuorotyössä, oppi kielen ja tapasi tulevan tanskalaisen miehensä. Kierkegaardista oli myöhemmin hyötyä kriisinhallintatehtävissä.
”Filosofia antoi työkaluja käsitellä eettisesti vaikeita kysymyksiä, vihaa ja väkivaltaa.”
Vaikeisiin tilanteisiin hän joutui muun muassa työskennellessään kansainvälisen Punaisen Ristin delegaattina Sierra Leonessa sisällissodan aikaan.
”Kun vastassa on huumeissa olevia lapsisotilaita, pitää keksiä nopeasti tapa neuvotella itsensä tilanteesta ulos.”
Ahdistavin kokemus tapahtui 1990-luvun alussa Sudanissa toisen sisällissodan aikana. Kronman toimi Punaisen Ristin viestintävastaavana.
”Olin toimittajaryhmän kanssa tekemässä juttua nälänhädästä Pohjois-Sudanissa. Pääkaupunki Khartumiin palattuamme meidät vangittiin.”
Kronman oli ryhmän ainoa nainen, joten hän jäi yksin, kun sudanilaiset sotilaat erottivat naiset ja miehet.
”Vankeutta kesti päivän. Meitä ei kohdeltu väkivaltaisesti, mutta pelottavaa oli, etten ymmärtänyt mitä tapahtui, tulkkausta ei ollut. Oli ahdistavaa kohdata vääryyttä valtion puolelta. Ilmeisesti teimme muun muassa sen virheen, että käytimme kiellettyä nälänhätä-sanaa”, hän kertoo.
1990-luvulla ei traumaattisten tilanteiden jälkipuintia vielä työpaikoilla harrastettu. Kronman käsitteli asian liittymällä Suomi–Sudan-seuran toimintaan.
Nykyään palestiinalaisen miehen kanssa naimisissa oleva Kronman asuu osittain Helsingissä ja osittain Jerusalemissa.
”Jerusalemissa vallitsee yhä enemmän apartheid-systeemi, valtava epäoikeudenmukaisuus toteutuu arjessa. Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen palestiinalaisten resilienssi elää epäoikeudenmukaisuuden kanssa.”
Arki Jerusalemissa vaatii paljon suunnittelua.
”Koskaan ei tiedä, kuinka kauan siirtyminen paikasta toiseen vie tiesulkujen ja selkkausten takia. Siksi aina pitää olla myös suunnitelmat b ja c.”
Työnarkomaaniksi tunnustautuva Kronman sanoo harvoin kokevansa olevansa töissä. Hän toimii useissa hallitustehtävissä, kuten tyttöjen oikeuksien parissa työskentelevän kansainvälisen Plan Internationalin hallituksen puheenjohtajana.
”Asiat tukevat toisiaan, opin hallitustyöstä aina uutta, jota voin hyödyntää omassa työssäni. Teen merkityksellisiä asioita, osasta saan palkkaa, osasta en.”
Kronmanin mukaan Ruotsin kiinnostus Suomeen on tänä päivänä aivan uudella tasolla.
”Erityisesti kriisinhallintaan liittyvissä järjestelmissä haetaan mallia Suomesta. Hanasaaressa on nyt kolmatta vuotta kahdenvälinen kriisivalmiusohjelma Hanaholmen-aloite. Koulutuksessa tunnistetaan simuloitujen kriisiskenaarioiden avulla kehittämiskohteita ja toimintamalleja siviilipuolen kriisinhallinnassa.”
Kuka?
Gunvor Kronman
Syntyi 1963 Helsingissä.
Filosofian maisteri, Helsingin yliopisto 1989. Opintoja myös mm. Kööpenhaminan yliopistossa 1999 ja Leadership Academyssa Suomessa 2000–2001.
Ylen toimittaja 1983–1987 ja Pohjoismaiden neuvoston vanhempi neuvonantaja 1996–1999.
Suomen Punaisen Ristin tiedottaja 1987–1989, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton Länsi- ja Keski-Afrikan aluedelegaation päädelegaatti 1993–1994, pohjoismaisten Punaisten Ristien yhdistysten koordinaattori 1994–1996, Suomen Punaisen Ristin johtaja 1999–2003.
Hallitustehtäviä mm. Konstsamfundetin puheenjohtaja vuodesta 2018, kansainvälisen Plan Internationalin hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2020, palestiinalaisen Augusta Victoria Hospital -syöpäsairaalan hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2019, Helsingin yliopiston tiedesäätiön hallituksessa vuodesta 2018. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien hallituksessa vuodesta 2021.
Mm. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ansiomerkki 2011, Ruotsin akatemian Suomi-palkinto 2013 ja Tanskan Dannebrogin ritari 2015.
Asuu Helsingissä ja Jerusalemissa. Kaksi aikuista tytärtä.
Täyttää 60 vuotta torstaina 11. toukokuuta.