Äidin suru kääntyy päähän­pinttymäksi alkuasetelmaltaan kuluneessa rikossarjassa

The Light in the Hall -sarjan keskeiset juonteet ovat tuttuakin tutummat.

Sharon Roberts (Joanna Scanlan) haluaa löytää kadonneen tyttärensä ruumiin eikä kaihda mitään keinoja. Työtoveri Dai Thai (Morgan Hopkins) yrittää hieman hillitä häntä.

Walesiin sijoittuva The Light in the Hall (2022) on henkirikoksen kehystämä draamasarja, jonka keskeiset juonteet ovat tuttuakin tutummat.

On ahdistava yhteisö, on teinitytön arvoituksellinen katoaminen ja on suuri salaisuuksien vyyhti, jota ryhtyy omatoimisesti pöyhimään toimittaja, pikkukaupungin entinen asukas.

Kuusiosaisen sarjan verkkaisen avauksen perusteella jännittävintä tuntuu olevan se, mitä käsikirjoittaja Regina Moriarty saa irti näistä kuluneista lähtökohdasta. Vai saako mitään.

Paremman puutteessa hänelle ja The Light in the Hallille kannattaa silti antaa mahdollisuus.

Monipolvisen tarinan keskeiset roolihenkilöt käyttäytyvät aika ajoin kaikkia odotuksia vastaan. Ärsyttävin heistä on vanhaan kotikaupunkiinsa poikkeava, elämänsä skuuppia jäljittävä lehtitoimittaja Cat Donato (Alexandra Roach), jolta menevät erilaiset roolit pahasti sekaisin.

Toimittaja Cat Donato (Alexandra Roach) palaa pieneen kotikaupunkiinsa, sillä hän haluaa tehdä uransa suurimman lehtijutun lapsuudenystävänsä kuolemasta ja tämän murhaajan vapautumisesta.

Draaman varsinainen käynnistäjä on vähän alle nelikymppinen Joe (Iwan Rheon), joka palaa kahdeksantoista vuoden jälkeen syrjäiselle synnyinseudulleen – nyt merkittynä miehenä.

Joe oli teini-ikäisenä vuonna 2004 tuomittu vankilaan itseään vähän nuoremman Ela-tytön murhasta, vaikka hän ei muistanut väitetystä veriteosta mitään ja vaikka väitetyn uhrin ruumista ei löytynyt mistään.

Selittämättä jääkin, kuinka näin pitkä rangaistus oli ylipäätään mahdollinen pidetylle nuorukaiselle, jolla ei ollut lainkaan rikoshistoriaa. Tai ehkä oudolta tuntuvalla tuomiolla yritetään viestiä heti alussa, että kuvitteellisessa Llanemlynin kaupungissa on jotain pielessä. Ja pahasti.

Vankilasta juuri vapautunut Joe Pritchard (Iwan Rheon) ei muista vankeustuomioonsa johtaneista tapahtumista mitään.

Elan yksinhuoltajaäiti Sharon (Joanna Scanlan) on varma Joen syyllisyydestä ja uskoo kadonneen tyttärensä kuolleen, vaikka ei ole suostunut kahdeksaantoista vuoteen sammuttamaan yhtä kodin kattovalaisinta siltä varalta, että Ela tulisi takaisin. Siitä siis sarjan nimi The Light in the Hall, valo eteisessä.

Romuttamolla työskentelevä ja rikosuhrien omaisten tukiryhmää vetävä Sharon ”näkee” kadonneen tyttärensä aika ajoin elävänä eikä huomioi surussaan riittävästi Elan pikkusiskoa Gretaa, joka on menossa naimisiin.

Siksi draaman ytimessä onkin Sharonin sinänsä ymmärrettävä pakkomielteinen päähänpinttymä, joka saa hänet ryhtymään epätoivoisiin tekoihin, kun oletetun ruumiin kätkenyt oletettu murhaaja on jälleen vapaana.

Trilleriksi vähitellen kääntyvässä tarinassa loppuratkaisua onnistutaan panttaamaan niin pitkään, että nimi The Light in the Hall tulee perustelluksi.

The Light in the Hall, C More.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat