Taiteilijoiden ja taidealan ammattilaisten työnseisaus nykytaiteenmuseo Kiasmaa kohtaan on päättynyt.
Kansallisgallerian hallituksen keskiviikkoisessa kokouksessa on hyväksytty uudistetut yksityisen rahoituksen eettiset ohjeistukset. Taidealan ammattilaiset pitävät neuvottelutulosta merkittävänä koko taide- ja museokentän kannalta.
Joulukuussa 2022 yhteensä 42 taidetyöntekijää allekirjoitti vetoomuksen, jossa he ilmoittivat pidättäytyvänsä työskentelemästä Kansallisgalleriaan kuuluvan nykytaiteen museo Kiasman kanssa. Viiden kuukauden kuluessa osallistujien määrä kasvoi 220 taidetyöntekijään ja neljään taiteen alan organisaatioon.
Työnseisauksen oli määrä jatkua niin kauan kuin Kiasma vastaanottaa rahallista tukea organisaatioilta, joiden hallituksessa on Zabludowicz Art Trustin edustus.
Taiteilijat kertoivat pidättäytyvänsä yhteistyöstä sellaisten toimijoiden kanssa, jotka kytkeytyvät asekauppaan ja -teollisuuteen tai sijoitustoimintaan konfliktialueilla.
Kansallisgallerian hallituksen kokouksessa hyväksytyt varainhankinnan ja yksityisen rahoituksen eettiset ohjeet vaikuttavat kaikkiin kolmeen Kansallisgallerian hallinnoimiin museoihin.
Ohjeessa linjataan, että Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseo eivät tee yhteistyötä organisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa, jotka toiminnallaan loukkaavat ihmisoikeuksia, edistävät vähemmistöjen sortoa, autoritäärisiä hallintomalleja, sukupuolista eriarvoisuutta tai rikollista toimintaa.
Uusi eettinen ohjeistus huomioi ympäristökysymykset ja kieltää tuen tahoilta, jotka ovat lähimenneisyydessä toimineet esimerkiksi öljy- tai kaasutuotannossa tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien tuotannossa. Eettinen ohjeistus kieltää myös aseiden valmistuksesta ja tupakkateollisuudesta tulevien varojen vastaanoton.
Merkittävä muutos on varojen vastaanottoon liittyvät aikaisempaa läpinäkyvämmät käytännöt. Vastaisuudessa päätökset museon vastaanottamasta tuesta kirjataan, jotta kaikilla olisi aikaisempaa paremmat mahdollisuudet seurata Kansallisgallerian toimia. Ohjeistuksen mukaan vanhoja kumppanuuksia voidaan purkaa, mikäli niiden taustoista selviää uusien kriteerien vastaisia toimia.
Yksi syy taiteilijoiden kannanotolle oli boikotoida Kiasman Tukisäätiön hallituksessa istuvaa miljardööri Chaim ”Poju” Zabludowiczia. Syy taiteilijoiden kannanotolle oli Zabludowiczin lobbaustoiminta Israelin puolesta. Zabludowiczin sijoitusten on katsottu tukevan Israelin miehityspolitiikkaa ja palestiinalaisiin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia.
Tukisäätiö on itsenäinen Kiasmasta ja Kansallisgalleriasta riippumaton toimija. Kansallisgallerialla ei ole päätösvaltaa Tukisäätiön hallituksen kokoonpanoon. Keskustelujen tuloksena Kiasman museonjohtaja Leevi Haapala on jättänyt paikkansa Tukisäätiön hallituksessa säätiön vuosikokouksessa maaliskuussa.
Kansallisgalleria kertoo päivittäneensä ja selkeyttäneensä keskustelujen yhteydessä myös omaa varainhankintaa ja yksityistä rahoitusta koskevaa eettistä ohjeistoaan. Ohjeisto perustuu Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) museoeettisiin sääntöihin ja sen alaisen ETHCOM-komitean vuonna 2020 laatimaan varainhankintaa koskeviin ohjeisiin.
Työseisaus kesti viisi kuukautta. Kansallisgallerian tiedotteen mukaan Kiasma ja työnseisaukseen osallistuneet taidealan ammattilaiset kävivät tilanteen ratkaisemiseksi keskusteluja hyvässä hengessä.
”Työnseisauksessa olleet taidetyöläiset ovat todella tyytyväisiä eettisen ohjeistuksen päivitykseen. Nämä ovat meidän tulkinnan mukaan Pohjoismaiden progressiivisimmat ja kantaaottavimmat paperit, jotka tässä ovat muodostuneet”, sanoo työnseisauksen osallistujalistaa ylläpitänyt performanssitaiteilija Eero Yli-Vakkuri.
Zabludowiczin ja Kiasman Tukisäätiön suhteen Yli-Vakkuri pitää tärkeänä, että Tukisäätiö on erkaantunut Kiasmasta, koska museon jäseniä ei jatkossa nimitetä säätiön hallitukseen.
”Sama eettinen kriteeristö pätee jatkossa Tukisäätiöön kuin kaikkiin muihinkin toimijoihin, jotka Kansallisgalleriaa tukevat. Tässä mielessä olemme erittäin tyytyväisiä siihen, miten asiat menivät.”
Yli-Vakkurin mukaan tulos on jopa parempi kuin taiteilijat uskalsivat odottaa.
”Uusi eettinen ohjeistus tekee selkeäksi rajat museon, sen ulkopuolisten tukijoiden ja eettisten ohjeiden välillä. Selkeys ja läpinäkyvyys on se, mitä olemme saavuttaneet. Se on juhlan paikka.”
Kiasman Tukisäätiön hallituksen jäsen Chaim ”Poju” Zabludowicz kommentoi asiaa HS:lle. Hän kertoo, että hän aikoo jatkaa nykytaiteen ja kulttuurin tukemista Suomessa ja muualla maailmassa jatkossakin.
”Uskon museon merkitykseen itsenäisenä ja osallistavana tilana. Olen ylpeä Suomen kansalainen, holokaustin pakolaisten lapsi, joille annettiin koti demokraattisessa Suomessa. Tuen intohimoisesti kahden valtion ratkaisua, joka takaa palestiinalaisten ja israelilaisten oikeudet elää ja työskennellä rinnakkain rauhassa.”
”Odotan innolla, että saan jatkaa pitkäaikaista sitoutumistani nykytaiteen ja -kulttuurin tukemiseen Suomessa ja muualla maailmassa, ja uskon intohimoisesti kulttuurin ja vuoropuhelun voimaan rakentaa siltoja yhteisöjen välille”, Zabludowicz kirjoittaa HS:lle lähettämässään kannanotossa.
Oikaisu 28.4.2023 kello 11.22: Työnseisaukseen liittyi alussa joulukuussa 42 taidetyöntekijää. Alun perin uutisessa luki virheellisesti, että työnseisaukseen olisi jo joulukuussa osallistunut yli 200 taiteilijaa, mutta osallistujien määrä kasvoi viiden kuukauden aikana 220 taidetyöntekijään ja neljään taiteen alan organisaatioon.
Oikaisu 28.4.2023 kello 13.22: Chaim ”Poju” Zabludowicz ei ollut Kiasman Tukisäätiön perustajajäsen, kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin.
Lisäys 3.5. klo 10.18: Lisätty Zabludowiczin kannanotto.