Tunne iskee jo Designmuseon portaiden viimeisiä askelmia noustessa: museon uuden näyttelyn ripustus on vielä kesken, mutta voi jo sanoa, että siitä tulee tyrmäävä. Kustaa Saksin tekstiiliteosten hehkuvat värit, tekstuurit ja aivoja kutkuttavat kuva-aiheet kutsuvat syleilyynsä. Houkutus koskea teoksiin on lähes ylivoimainen. On parasta yrittää pitää kädet taskuissa.
Saksi itse kulkee nostinten, maalipurkkien ja muun ripustustilpehöörin seassa ja vaikuttaa tyytyväiseltä. Näyttelyn viimeiset teokset ovat valmistuneet vasta muutamaa viikkoa ennen avajaisia. Ideal fall ja Metsän poika ovat yli seitsemän metriä korkeita ja 3,5 metriä leveitä tekstiiliteoksia, jotka ylettävät Designmuseon suurimmassa salissa kattoon asti.
Museon kokoelmiin hankitusta Metsän pojasta voi bongata niin verkkojaan kutovan hämähäkin, pirtanauhamaisen ornamentin kuin psykedeelisesti leviäviä fraktaalikuvioitakin. Upottavan pehmeät villalankakerrokset vuorottelevat kimaltelevien osuuksien kanssa. Mattapinta syntyy kumilangalla.
Ideal fall -teoksen valtavasta kuvakudoksesta voi puolestaan tunnistaa vesiputousmaisen aiheen, Itä-Aasian taiteesta muistuttavan itkupajun ja käkkäräisiä japaninmäntyjä, mutta myös fraktaaleja ja näytönsäästäjämäisesti vyöryviä digitaalisia kuvioita, joille ei keksi vastinparia luonnossa.
Ideal fall -teoksen taustalla vaikuttaa tekoälyn näkemys ihanteellisesta maisemasta.
”Kysyin tätä teosta varten tekoälyltä, millainen on ihanteellinen maisema”, Kustaa Saksi selittää.
Paljastui, että tekoälyllä oli vahva esteettinen näkemys: sen mukaan ihanteelliseen maisemaan kuuluu esimerkiksi vesiputous. Saksi työsti maisemista oman näkemyksensä.
Kun Saksi työskentelee, piirretty saattaa muuttua digitaaliseksi ja digitaalinen kuva taas analogiseksi, joskus montakin kertaa edestakaisin. ”Lopputulos on sellainen hybridi, josta ei oikein enää tiedä, mitä se on.”
Kustaa Saksi tuli ensin tunnetuksi graafisena suunnittelijana ja kuvittajana.
Digitaalisen maailman kohtaaminen mohair-, alpakka- ja silkkilankojen kanssa on yksi Kustaa Saksin näyttelyn herkullisia kontrasteja.
Amsterdamissa perheineen asuva Saksi oli reilut kymmenen vuotta sitten käymässä tekstiilimuseossa Tilburgissa, jossa kutomisella on pitkät perinteet. Ensin graafisena suunnittelijana ja sitten kuvittajana menestynyt Saksi oli jo jonkin aikaa etsiskellyt jotain uutta elementtiä työskentelyynsä. Tilburgissa hän tupsahti museon yhteydessä toimivaan Textiel labiin, jossa alan huippuosaajat auttavat taiteilijoita ja suunnittelijoita toteuttamaan ideoitaan.
Textiel labin mestarilliset jacquard-kutojat avasivat Saksille uuden maailman. Vaikka käytössä oli vain 12 langan värit, saavutettavana oli sellaista kolmiulotteisuutta ja materiaalin rikkautta, jota ei voi saada aikaan millään muulla keinolla.
”Kun menin sinne ensimmäisten ehdotusten kanssa, he sanoivat että ei ei ei, näissä on aivan liikaa yksityiskohtia, ei tällaista voi tehdä”, Saksi muistelee. ”Mutta sitten kun kokeiltiin, jollain tavalla työ rupesikin onnistumaan.”
Nykyään Saksin kanssa tehdyt teokset ovat Textiel labille ylpeydenaihe, joita esitellään heidän verkkosivuillaan.
Vaikka jacquard-kudontakone tekeekin suuren osan työstä, vaatii sen käyttäminen useiden ihmisten työpanoksen. Saksi kuvailee prosessia kiihkeäksi. Pulssi on korkealla ja ratkaisuja pitää tehdä nopeasti. Hän on kutomisprosessissa tiiviisti mukana ratkomassa esiin tulevia ongelmia. Joskus ehkä tarpeettomankin tiiviisti: Uusimpia teoksia tehdessä kutojien mitta tuli eräänä päivänä täyteen ja he marssivat ulos, Saksi kertoo ja nauraa. Tilanne korjautui viemällä seuraavalla kerralla tuliaisiksi samppanjaa.
”Saksi on kiinnostunut erilaisista tempuista, joita aivot voivat tehdä.
Saksin teokset kiinnostavat ympäri maailmaa. Museonäyttelyitä on tulossa niin Norjaan kuin Taiwaniinkin, ja yksi silkkipainotyö on Lontoon kuuluisan V&A-museon kokoelmissa.
Lontoolaisgalleristi puolestaan myy varakkaille esteetikoille paitsi Saksin tekstiiliteoksia myös uniikkihuonekaluja, joita Saksi tekee yhteistyössä luottopuuseppiensä kanssa. Myös sellaisen voi nähdä näyttelyssä: tammesta ja omenapuusta valmistettu Hiisi-niminen kaappi on Saksin suunnittelema, ja sitä koristaa japanilaisesta paperilangasta kudottu kangas.
Tammesta ja omenapuusta valmistettu Hiisi-niminen kaappi on Saksin suunnittelema, ja sitä koristaa japanilaisesta paperilangasta kudottu kangas.
Designkentällä Saksin teokset luokitellaankin usein niin sanottavaksi keräiltäväksi designiksi, collectible design – siis useimmiten käsintehdyiksi uniikkiesineiksi, jotka ovat esteettisesti tai käsitteellisesti kunnianhimoisia, kyseenalaistavat vaikka huonekalun perinteisen funktion. Keräilijät ovat valmiita maksamaan niistä jopa kuusinumeroisia summia.
Saksin teoksissa keräilijöitä viehättää paitsi tekninen taito, niiden kiehtova visuaalinen maailma.
Sen juuret ovat – ehkä yllättäen – 1980-luvun alun Tiede 2000 -lehdissä, Saksi paljastaa. Pieni Kustaa törmäsi niissä ensimmäistä kertaa autostereogrammeihin eli pikselisumulta näyttäviin kuviin, joita tarpeeksi kauan tuijottamalla aivot nyrjähtivät näkemään niihin kätketyn kolmiulotteisen kuvan. Siitä lähtien hän on ollut kiinnostunut erilaisista tempuista ja kepposista, joita aivot voivat tehdä.
Teossarja First Symptoms tekee näkyväksi Kustaa Saksin kokemusta migreeneistä.
Yksi Saksin teossarjoista käsittelee unen ja valveen rajalla ilmeneviä hallusinaatioita. Toisen juuret ovat auralliseen migreeniin liittyvissä näköhäiriöissä. Ensimmäisen migreenikohtauksensa Saksi sai 7-vuotiaana. Hänen kohtauksensa ovat aina olleet äärimmäisen visuaalisia, hän kertoo.
Aurallisessa migreenissäkin voi ajatella olevan kyse tempusta tai efektistä, jonka aivot tuottavat.
”Mietin, voiko migreeni ikään kuin mahdollistaa hetkellisen yhteyden suoraan aivokuoreen – että ovatko ne kuviot, joita näen, tavallaan sitä koodia, joilla meidät on ohjelmoitu?”
Migreenin visuaalinen maailma on Saksille rikas.
”Yritän nähdä sen kauneuden huolimatta kaikesta siitä kivusta ja tuskasta”, hän pohtii.
Siirrettynä pehmeään tekstiiliin sille syntyy vielä lisämerkityskerros.
”Tavallaan siihen tulee myös ripaus lohtua.”
Kustaa Saksin Rajamailla-näyttely on avoinna lokakuulle saakka.
Kustaa Saksi: Rajamailla Designmuseossa (Korkeavuorenkatu 23) 15. lokakuuta saakka. designmuseum.fi