Perjantaina 5. toukokuuta Ateneumissa avautuu yleisölle Suomen tunnetuimpiin kuuluvan taiteilijan Albert Edelfeltin (1854–1905) näyttely. Esille on ripustettu teemoittain peräti 230 teosta, mikä on tuplasti enemmän kuin paljon julkisuutta saaneessa Pariisin Petit Palais’n näyttelyssä, joka avautui viime vuoden maaliskuussa. Näyttelyn näki 140 000 kävijää.
Edelfelt menestyi erinomaisesti Pariisissa 1800-luvun loppupuolella ja oli aikansa kansainvälisesti tunnetuin suomalaistaiteilija, mutta Petit Palais’n näyttely oli hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä kaupungissa. Edelfelt toimi Pariisissa myös tärkeänä tienraivaajana muille suomalaisille taiteilijoille, näyttelyn kuratoineet Ateneumin amanuenssit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari muistuttivat kertoessaan keskiviikkona lehdistötilaisuudessa näyttelyn tekemisestä.
Pariisin näyttely jouduttiin rakentamaan kokonaan etänä. Sitä ja Göteborgin museota varten tehdyt tutkimukset ovat hyödyttäneet nyt Ateneumissa nähtävää näyttelyn laajempaa versiota, jota museonjohtaja Marja Sakari luonnehtii Edelfeltin kotiinpaluuksi.
Albert Edelfelt: Michaela Pooleyn (o.s. Krohn) muotokuva on vuodelta 1901.
Esillä on myös teos, joka on saatu lahjoituksena Englannista tänä keväänä, ja joka saapui Ateneumiin aivan viime hetkellä.
Hillityillä sävyillä maalattu muotokuva esittää tanskalaissyntyistä Michaela Pooleyta, tyttönimeltään Krohnia. Teos on maalattu Kööpenhaminassa 1901. Hänen isänsä oli Edelfeltin hyvä ystävä taiteilija, kuvittaja ja teatterinjohtaja Pietro Krohn (1840–1905).
Kun Edelfelt oli ensimmäisellä suurella Italian-kiertomatkallaan vuonna 1876, hän sairastui Roomassa lavantautiin hoidettuaan matkansa kustantanutta varakasta viipurilaista liikemiestä Victor Hovingia. Hoving kuoli tautiin, mutta Edelfelt pääsi sairaalahoitoon juuri tanskalaisen Pietro Krohnin ansiosta. Tämän kanssa Edelfelt loi elinikäisen ystävyyssuhteen, kirjoittaa Anne-Maria Pennonen Ateneumin näyttelyjulkaisussa.
Edelfeltiä 20 vuotta tutkinut Maria Vainio-Kurtakko totesi keskiviikkona Yle Radio1:n Kulttuuriykkösessä, että Pietro Krohn oikeastaan pelasti parikymppisen taiteilijan hengen. ”Ilman Pietro Krohnia meillä ei olisi sitten ollut tätä kultakauden suurta tähteä”, Vainio-Kurtakko sanoo.
Näyttelyn järjestäjät eivät olleet varmoja, ehtiikö muotokuva ajoissa Ateneumiin. Teosta odotti tyhjä paikka Ateneumin seinällä, viime viikkoon. Ja se ehti. Vierellä on kauniisti Pietro ja Mario Krohnin muotokuva (1894). Se on yksi lukemattomista yksityiskokoelmista lainaan saaduista teoksista.
Edelfelt oli verkostoitumisen mestari, mikä edesauttoi hänen menestystään.
Anne-Maria Pennonen kertoo jääneensä pohtimaan taiteilijan persoonan merkitystä tämän menestystarinassa. ”Kun Pariisissa tapahtui jotain, Edelfelt oli aina paikalla”, Pennonen totesi.
Suomalaistaiteilija puhui useita kieliä ja hänen ystäväpiirinsä oli laaja. Siihen kuuluivat esimerkiksi amerikkalaistaiteilija John Singer Sargent, ranskalaiset Charles Baude ja Pascal Dagnan-Bouveret. Verkostoista oli tietenkin apua uralla. Moni taitava mutta introvertimpi aikalaistaiteilija, kuten Edelfeltin ystävä Gunnar Berndtson, jäi vaille vastaavaa menestystä, Pennonen toteaa.
Pennosen mukaan Edelfelt mietti Lontooseen muuttamista, jonne häntä houkutteli John Singer Sargent. Lontoossa olisi ollut kosolti rikkaita asiakkaita, mutta muutto ei koskaan toteutunut.
Ateneumin näyttelyssä ovat mukana keskeiset Edelfelt-klassikot Pariisin Luxembourgin puistossa (1887) Pasteur-muotokuvan (1885) kautta moniin kansankuvauksiin. Lapsen ruumissaatto (1879) on saanut rinnalleen Ristiäissaaton (1889), joka on lainassa ahvenanmaalaiselta liikemieheltä Anders Wiklöfiltä.
Wiklöf kartutti äskettäin huomattavaa taidekokoelmaa uudellakin Edelfeltillä, Ruusujen keskellä -teoksella (1898).
Lue lisää: Sata vuotta piilossa ollut maalaus palasi julkisuuteen ja yllätti taidehistorioitsijat
Kansainvälisyyden ohella muoti on eräs näyttelyn teemoista. Edelfelt oli kiinnostunut muodista, ja tunnetusti naisista. Kuulun Virginie-muotokuvan (1883) ja sen sukulaisten lisäksi näyttely tarjoaa anteliaasti joukon muitakin naisiin ja muodin muuttumiseen liittyviä teoksia.
Albert Edelfelt -näyttely on esillä Ateneumissa 17. syyskuuta saakka.
Lue lisää: Asiantuntija arvioi huutokaupasta satasella löytynyttä Edelfeltin teosta: ”Aika lattea”
.