Television musiikkiviihde on ollut viime vuoden vahvasti nostalgian varassa. Esitykset ovat uusia, mutta kappaleet vanhoja.
Vain elämää -ohjelmassa artistit esittävät toistensa vanhoja kappaleita, Elämäni biisissä vieraat kuulevat uusia tulkintoja vanhoista suosikeistaan ja arvuuttelevat, mikä niistä on kenenkin suosikki. Laulu rakkaudelle – Secret Song Suomessa esitetään yllätyksenä julkkisvieraan vanha suosikkikappale, ja Masked Singer Suomessa yritetään arvata, kuka on vanhaa hittiä esittävä naamioitunut julkkis.
Nelosen uudessa Suomi soi -ohjelmassakaan ei hylätä nostalgiaa, sillä luvassa on taas suosikkikappaleita menneiltä vuosilta, ja niitä on esittämässä nippu pitkän uran tehneitä artisteja: Pate Mustajärvi, Jonna Tervomaa, Mira Luoti, Olavi Uusivirta ja Samuli Putro.
Solisteja säestää kitaristi Timo Kämäräisen johtama yhtye.
Ulkomaisia lempibiisejään versioivat Samuli Putro (vas.), Pate Mustajärvi, Jonna Tervomaa, Mira Luoti ja Olavi Uusivirta. Koko idean isä Heikki Paasonen (kesk.) juontaa.
Suomi soi -ohjelman formaatti on uusi ja kotimaista alkuperää. Siinä artistit esittävät käännösversioita ulkomaisista hittikappaleista. Osa käännöksistä on varta vasten tähän ohjelmaan tehtyjä, mutta mukana on myös aiemmin levytettyjä suomenkielisiä versioita. Idean takana ja toisena käsikirjoittajana on ohjelman juontajana toimiva Heikki Paasonen.
Avausjakson teemana on nuoruus. Mira Luoti valitsi siihen Dancing Queenin Abban tuotannosta, koska Abba oli Luodin lapsuudessa hänen ja hänen äitinsä yhteinen suosikki.
Abban lauluntekijät ovat antaneet kitsaasti lupia kappaleidensa käännöksiin, ja nytkin ensimmäinen vastaus oli kieltävä.
”Muistin sitten, että Paula Vesala teki kappaleesta suomenkielisen käännöksen Abba-musikaaliin, ja sitä kautta siihen saatiin esityslupa”, Luoti kertoo.
Vanhojen muistelussa on Suomi soi -ohjelmassa oikeastaan kaksi tasoa, sillä samalla kun artistit kertovat, miten vuorossa oleva kappale on liittynyt heidän elämäänsä ja uraansa, mieleen palautuu suomalaisen käännösiskelmän pitkä historia.
Ulkomaisista menestyskappaleista tehtiin suomenkielisiä versioita vuosikymmenten ajan, ja kiivainta tahti oli 1970-luvulla, jolloin suosituimmista ulkomaisista hiteistä saatettiin julkaista useita käännösversioita eri solistien esittämänä.
Dancing Queenistakin on tehty myös aiempi suomenkielinen versio jo vuonna 1977 Pertsa Reposen kääntämänä nimellä Prinsessa. Sen tunnetuimman levytyksen teki Marion Rung.
”Tämä selvisi minullekin sitten ohjelman kuvausten jälkeen”, Luoti sanoo huvittuneena.
Käännöskappaleiden suosiosta kertoo myös se, että Ylen radio-ohjelmistossa oli 1970-luvun lopulta aina 1980-luvulle asti erikseen kolme Jokamiehen lista -ohjelmaa, joista yhdessä soitettiin suosituimpia kotimaisia kappaleita, toisessa ulkomaisia ja kolmannessa suomeksi käännettyjä ulkomaisia kappaleita. Jokamiehen lista kerättiin Jokamiehen sävelradio -ohjelmaan kuulijoilta tulleiden kappaletoivomusten pohjalta.
Myyntilistoilla käännöskappaleet kilpailivat tasavertaisesti muiden seassa.
Suomi soi -ohjelmaa valmisteltiin pitkään, koska ulkomaisten kappaleiden uusiin käännöksiin vaadittavien lupien saaminen on hidasta.
Luvan voi antaa kappaleen alkuperäinen tekijä tai hänen tekijänoikeuksiensa nykyinen haltija.
”Biisillä voi olla paljon omistajia, ja jos tekijät ovat edesmenneitä, niin siellä on perikuntia, joilta kaikilta täytyy saada vihreä valo”, Mira Luoti sanoo.
Luoti keikkaili jo ennen PMMP:tä cover-yhtyeen solistina, mutta Abban lisäksi sen ohjelmistosta ei löytynyt juuri muuta ohjelmaan sopivaa.
”Halusin valita biisin, jota en ole aiemmin esittänyt livenä.”
Luoti sanoo tehneensä sarjaa varten myös yhden suomennoksen suomalaisen yhtyeen englanninkielisestä kappaleesta. Sen käännöslupaa ei juuri tarvinnut odottaa, kertoo Luoti nauraen.
”Siihen saatiin lupa kahdessa tunnissa.”
Suomi soi, Nelonen klo 20.00 ja Ruutu.
Helsingin Sanomat ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.
