Sisareni, kantaesitys Koko-teatterissa 9.5. Näytelmä Tuuli Mattila, ohjaus Lauri Nurkse. ★★★
Viime vuosina kameran takana työskentelyyn keskittynyt Lauri Nurkse tekee Koko-teatterissa toisen tulemisensa teatteriohjaajana. Viimeksi Nurkse on ohjannut Turun Linnateatteriin vuonna 2015 Anna-Leena Härkösen kahden naisen komedian Rantarouvat.
Samassa tyylilajissa kulkee Tuuli Mattilan draamakomedia Sisareni.
Sisareni on niin sisällöltään kuin muodoltaankin hyvin klassisista aineksista rakennettu kasvutarina, jossa ajan ja paikan ykseys toteutuvat yhden illan aikana vantaalaisessa vuokra-asunnossa. Kaksi sisarusta, Tuuli Mattilan Minttu ja Lotta Lindroosin Emilia, siivoavat kuolleen äitinsä asuntoa. Äidin tavaroiden järjestelemisen lomassa pengotaan toki menneisyyttä ja sisarusten välistä suhdetta.
Muuttolaatikoista löytyy myös salaisuuksia.
Nurkse on ohjannut Mattilan tekstistä näpsäkkäästi kulkevan komedian.
Tekstin kamarinäytelmänomaisuutta keventävät muutamat pienieleisen hienot elokuvalliset leikkaukset sisarusten muistoihin. Tunnelma on intiimi.
Mattilan teksti nojaa sisarusten erilaisuuteen. Nuorempi sisar Minttu on kuvataiteilija, joka tekee markkinataloutta kommentoivaa taidetta muovipusseista. Emilia on terveydenhoitaja, jonka mielestä hyvää taidetta on sellainen, jota on helppo ymmärtää, kuten esimerkiksi Beyoncén musiikki.
Emilia on säntillinen vastuunkantaja, Minttu haaveilija. Erilaisten elämänvalintojen ja arvojen lisäksi oman jännitteensä sisarusten kohtaamiselle luo se, miten eri lailla he muistavat lapsuutensa alkoholistiäidin kanssa. Hyvin klassinen aihe tämäkin.
Koomikkona tunnettu Lindroos lähes varastaa show´n esityksen ensimmäisellä puoliskolla. Hän piirtää kaikki langat käsissään pitävästä, mutta pinnan alla epävarmasta Emiliasta hengästyttävän herkullisen hahmon. Lindroosin virtuoosimainen puhekone puksuttaa eteenpäin kuin juna ja joskus tulee tunne, että näyttelijät esiintyvät eri tyylilajeissa. Toisella puoliskolla statusten suhde keikahtaa ja Mattila saa hahmostaan irti uudenlaisia, ärhäkämpiä sävyjä.
Tunnetusti mikään ei yhdistä niin kuin tragedia. Sisarusten suhde muuttuu, kun menneisyydestä voidaan puhua avoimesti ja purkaa rakennettuja poteroita.
Dialogi on uskottavaa ja nautittavaa, tilanteet varmasti monille hyvin tunnistettavia. Ajoittaisesta ennalta-arvattavuudesta huolimatta esitys kantaa hyvin puolitoistatuntisen kestonsa.
Lavastus työryhmä, pukusuunnittelu Pihla Teder ja työryhmä, valosuunnittelu Pietari Salmi/Koko-teatteri. Rooleissa Lotta Lindroos ja Tuuli Mattila.