Ylen Ykkösaamussa lauantaina vieraillut Suomen kansallisoopperan ja -baletin ylikapellimestari Hannu Lintu on sitä mieltä, että perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran kommentin kulttuurista luksuspalveluna voisi jättää omaan arvoonsa.
”Eihän se herättänyt esimerkiksi kulttuuriväessä sitä, mitä sen oli tarkoitus herättää. Perussuomalaisethan ovat tottuneet siihen, että he tölväisevät kulttuuria, ja sitten kulttuuriväki hyppää tasajalkaa ja siitä saadaan lisää vettä myllyyn”, Lintu sanoi haastattelussa.
Lintu sanoi olevansa huolestunut nykypolitiikasta, jossa viestitään omille kannattajille tai dissataan vastustajia, muttei esitetä vaihtoehtoisia toimintamalleja.
”Periaatteellisella tasolla minua ihmetyttää, missä vaiheessa politiikasta on tullut sellaista, että vastustetaan ja vastustetaan, muttei sanota millä tavalla asioita voisi muuttaa”, Lintu sanoi.
Hän uskoo, että tulevassa hallituksessa Purran äänensävy tulee muuttumaan.
”Veikkaan, että jos ja kun Riikka Purra hallituksessa jonakin päivänä istuu, niin kyllä hän joutuu huomaamaan sen, että poliitikko on vastuussa suomalaisesta sivistyksestä ja kulttuurista oli hän sitten mistä puolueesta tahansa.”
”Se tulee väistämättä hänen eteensä. Nihilismillä ei rakenneta onnellista maata.”
Toimittaja Seija Vaaherkummun haastattelussa keskusteltiin myös kulttuurin rahoituksesta. Kulttuurin rahoitusosuus valtion budjetista on tällä hetkellä 0,75 prosenttia, ja jo pitkään taide- ja kulttuuriala on ajanut sen nostamista yhteen prosenttiin.
”Kulttuuriin investoitu rahamäärä pitäisi pitää vähintään samana, koska inflaatio laukkaa ja esimerkiksi Kansallisoopperan rahoitus on pysynyt samana viimeiset kymmenen vuotta”, Lintu sanoi.
Hän onkin tyytyväinen, että kaikki puolueet ovat julkisuudessa kertoneet olevansa sitä mieltä, että prosentin osuuteen on tähdättävä.
Lintu toivoo, että jos alalle joudutaan tekemään leikkauksia, niistä päätettäisiin suurella asiantuntemuksella.
”Usein vaikutukset ovat leikkauksen kokoa suurempia”, hän sanoi.
Tällä Lintu viittasi siihen, että muutaman kymmenen miljoonan leikkauksilla ei ole suurtakaan merkitystä yli kuuden miljardin sopeutuksessa. Hän epäili, että alan leikkauksilla aiheutettaisiin vain paikallisia katastrofeja siellä täällä.
Haastattelussa pohdittiin, miten tärkeää kulttuuripolitiikan jatkuvuus on, jos halutaan, että Suomi säilyttää paikkansa musiikin ihmemaana.
Linnun mukaan kuntien valtionosuusjärjestelmä ja esimerkiksi peruskoulun yhteyteen perustetut musiikkiluokat ovat olleet tässä tärkeässä roolissa, sillä niiden avulla lahjakasta muusikkoainesta on voitu kerätä ”vaikka mistä maankolkasta”.
”Meillä on hyvin rakennettu pyramidi siitä, miten musiikkiopistosta vähitellen noustaan portaita kohti Sibelius-Akatemiaa ja vaikka ulkomaille. Se on hyvä esimerkki siitä, että pitkillä, johdonmukaisilla toimintatavoilla ja poliittisilla toimilla saadaan paljon hyvää aikaan.”
Sen sijaan peruskouluissa olisi Linnun mielestä tärkeää tarjota oppilaille pikemminkin taiteen kokemuksia kuin taiteen opetusta.
”Tärkeämpää kuin nokkahuilun sormitukset olisi antaa koululaisille tilaisuuksia kokea, miltä taiteen kokeminen tuntuu. Kouluissa on ihmisiä, jotka eivät näitä kokemuksia muualta saa.”
Lue lisää: Riikka Purra ilmoitti kulttuurin olevan ”luksuspalvelua” – kulttuurin tekijät tuohtuivat
Lue lisää: Ylen rahoituksesta ja sisällöistä nousi kiista – tästä on kyse