”Afrosuomen historia on myös osa Suomen historiaa” – Ima Iduozeen teokset kertovat afrikkalaisesta diasporasta

Ima Iduozeen lyhytelokuva After We're Gone oli osa San Franciscon kansainvälisten elokuvajuhlien ohjelmistoa.

Ennen kuin Ima Iduozee alkoi ohjaajaksi, hän muun muassa ohjasi musiikkivideoita, teki mainoksia sekä näytteli suomalaisissa tv-sarjoissa ja elokuvissa.

Elokuvantekijä Ima Iduozeella on visio.

Hän haluaa kertoa afrikkalaistaustaisten tarinoita moniulotteisemmalla tavalla kuin mitä mediassa ja uutisvirrassa on tavallisesti totuttu näkemään.

Nigerialais-suomalaisen elokuvantekijän Diaspora Mixtapes on eri formaatteja hyödyntävä teossarja, joka juhlistaa afrikkalaisen diasporan historiaa ja tulevaisuutta. Viime vuonna Iduozee julkaisi osana sarjaa lyhytelokuvan After We're Gone.

”Se juhlii meidän kulttuuriperimää ja traditioita”, Iduozee kertoo STT:lle San Franciscossa.

Diasporalla tarkoitetaan hajaannusta, jonka myötä ihmiset asuvat esimerkiksi aiemman kotimaansa tai kulttuurialueensa ulkopuolella.

Huhtikuussa lyhytelokuva oli mukana San Franciscon kansainvälisillä elokuvajuhlilla osana perinteisiin keskittyvää ohjelmasarjaa. Teos on silti näkökulmaltaan hyvin ajankohtainen.

”Historiaa kirjoittavat voittajat, ja historia kertoo voittajista. Marginaaliin jää moni muu narratiivi. Minusta tuntuu, että tämä on tänään ihan yhtä ajankohtainen kuin tämä on ollut 20 –30 vuotta sitten”, Iduozee sanoo.

After We're Gone on fiktiivinen elokuva, johon on yhdistetty arkistomateriaalia. Näin elokuvaan on tuotu historiallisia elementtejä ja henkilöitä, "veteraaneja ja pioneereja", kuten afrosuomalainen, 1800-luvulla syntynyt opettaja Rosa Emilia Clay, vuoden 1996 Miss Suomi Lola Odusoga ja jazzsäveltäjä Sun Ra.

”Se on tietynnäköinen kunnianosoitus meidän esivanhemmillemme ja henkilöille, jotka ovat raivanneet tietä tuleville sukupolville”, Iduozee kertoo.

Elokuvassa päähenkilö Zena käy läpi rituaalin, jonka aikana hän alkaa kuvitella uudelleen afrikkalaisen diasporan historiaa ja tulevaisuutta.

After We're Gone on Iduozeen kolmas lyhytelokuva. Yhdysvalloissa se on esitetty aiemmin New Yorkin Indie Shorts Awards -elokuvajuhlilla.

Ima Iduozee haluaa kertoa afrikkalaistaustaisten tarinoita moniulotteisemmalla tavalla kuin mitä mediassa ja uutisvirrassa on tavallisesti totuttu näkemään.

Ohjaaja arvioi, että kiinnostusta ulkomailla ovat herättäneet teoksen universaalit teemat toivosta ja historiasta – mutta myös sen poikkeuksellisuus pohjoismaisena elokuvana. Elokuva oli San Franciscossa ohjelmiston ainoa pohjoismainen.

”On poikkeuksellista nähdä tuon tyyppinen lyhytelokuva Pohjoismaista. Se ei istu mielikuvaan siitä, mitä Pohjoismaissa tapahtuu, mitä Suomessa tapahtuu, minkälaista ajattelua siellä kehkeytyy ja minkälaisia tekijöitä Pohjoismaista tulee”, Iduozee sanoo.

Suomessa After We're Gone sai ensi-iltansa nykytaiteen museon Kiasman ARS22-näyttelyssä lokakuussa. Suomalaiselle yleisölle elokuva näyttää meillä vähemmän esitettyä historiaa.

”Afrosuomen historia on myös osa Suomen historiaa”, Iduozee sanoo.

”Tämä leffa nostaa esiin monia merkittäviä suomalaisia tekijöitä viihteen, median ja akatemian saralta”, hän lisää.

Monilahjakas Iduozee on Suomessa ennestään tuttu nimi esittävän taiteen piireissä. Taiteilija on taustaltaan koreografi, liikkuva kuva ja ohjaajuus tulivat kuvioihin viitisen vuotta sitten.

Ohjaajaksi hän päätyi "vähän vahingossa". Iduozeella on paljon ystäviä musiikkialalla, ja sitä kautta hän alkoi ohjata musiikkivideoita. Niiden lisäksi hän on tehnyt mainoksia sekä näytellyt suomalaisissa tv-sarjoissa ja elokuvissa.

Iduozeen seuraava näkyvä projekti on toukokuussa julkaistava ensimmäinen suomalainen Netflix-sarja Dance Brothers, jonka koreografina hän toimi yhdessä Sanaz Hassanin kanssa. Syyskuussa Kansallisteatterissa ensi-iltansa saa Iduozeen koreografioima näytelmä Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin.

Elokuussa elokuvantekijä, ohjaaja ja koreografi nousee itse lavalla, kun hänellä on dj-keikka Helsingin Flow-festivaalilla.

”Monta hattua on”, Iduozee nauraa.

Lue lisää: Somalitaustaisen ihmisen tarinan toivotaan herättelevän poliitikkoja: Kaikille ei ole mahdollista saada ääntään kuuluviin, sanoo Ujuni Ahmed

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat