Luontomies Esko Joutsamo: ”Suomessa on kaksi luonnon­tuhopuoluetta, keskusta ja perussuomalaiset”

Luonnonsuojelutyössä saa tottua vastustukseen, pitkän uran Suomen luonnon hyväksi tehnyt Esko Joutsamo sanoo.

Esko Joutsamolla on 140 linnunpönttöä usean eri kunnan alueella.

Keväällä luonto kuhisee uutta elämää. Se tietää kiireisiä viikkoja myös Suomen luonnonsuojeluliiton entiselle toiminnanjohtajalle ja pääsihteerille Esko Joutsamolle.

”Minulla on 140 linnunpönttöä, joita käyn tarkistamassa”, hän kertoo puhelimessa kotoaan Keravalta.

Pönttöjä on kuudessa eri kunnassa, osa sukulaisten ja tuttavien luona mutta valtaosa on suvun kesäpaikassa Kaarinassa. Tarkastuskierroksellaan Joutsamo kurkistaa pönttöihin, tarkistaa pesintätilanteen ja rengastaa poikaset. Kiivain sesonki ulottuu toukokuusta heinäkuun alkuun.

Joutsamoa on sanottu Suomen luonnonsuojelun eläväksi muistikirjaksi, ja hyvästä syystä. Vuosikymmeniä kestänyt elämäntyö luonnonsuojelun hyväksi jatkuu edelleen. Suomen luonnonsuojeluliiton luotsaamisen ohella hän on vuosien varrella osallistunut kymmenien tärkeiden luonnonsuojelua, metsätaloutta ja ympäristönsuojelua koskevien valtionhallinnon työryhmien toimintaan.

Nykyään Joutsamo toimii varapuheenjohtajana luonnonsuojeluhankkeisiin ja -tutkimuksiin apurahoja jakavassa Suomen Luonnonsuojelun Säätiössä.

Läheinen suhde luontoon alkoi rakentua lapsuudessa, Joutsamo kertoo. Vanhemmat retkeilivät paljon, ja hän kulki mukana.

”Vanhempani harrastivat lapinretkeilyä. Ensimmäisen kerran käytiin Karhunkierroksella Kuusamossa vuonna 1958 ja monena kesänä Lapissa. Se oli vielä aika neitseellistä matkailua, ei näkynyt paljoa turisteja.”

Luonnossa liikkuessa syttyi myös halu suojella sitä.

”Siihen vaikutti varmasti myös oma lintuharrastukseni, joka vei mukanaan jo kouluiässä. Ensimmäiset lintuhavainnot olen kirjannut ylös vuonna 1957.”

1960-luku oli Suomessa luonnonsuojelun heräämisaikaa. Ympäristön puolesta puhuneet kohtasivat tuolloin ankaraa vastarintaa. Elettiin vielä sodanjälkeistä jälleenrakennusvaihetta, ja moni asia meni yhteiskunnassa tärkeysjärjestyksessä ympäristönäkökulmien ohi.

”Kun sitten alettiin vaatia luonnonsuojelua suuremmassa mitassa, sitä ei hyväksytty. Kansallis- ja luonnonpuistoista käytiin iso kamppailu.”

Joutsamo viittaa kansallispuistokomitean vuonna 1976 valmistuneeseen mietintöön, jossa esitettiin huomattavia laajennuksia.

”Jo silloin teollisuus ja elinkeinoelämä huusivat, että tulee konkurssi, Suomi kylmenee, Lappi tyhjenee ja ties mitä. Ja sama toistui Natura 2000 -ohjelman kohdalla.”

Suomessa luonnonsuojelun yksittäisiä suurimpia saavutuksia – aikalaisvastustuksesta huolimatta – ovat Joutsamon mukaan esimerkiksi juuri Kansallispuistokomitean mietinnön toteuttaminen ja Natura 2000-ohjelmat, joiden tarkoituksena on tukea luonnon monimuotoisuutta.

”Nykytilanteeseen antaisin sellaisen opetuksen, ettei pidä pelätä vastustusta. On oltava määrätietoinen ja vietävä eteenpäin tärkeitä hankkeita. Se vaatii sitkeyttä ja rohkeutta, joita näyttää puuttuvan tällä hetkellä.”

Pelkkä vapaaehtoisuus suojelun toteuttamisessa ei riitä, tarvitaan myös velvoittavaa lainsäädäntöä kuten EU:n ennallistamisasetusta.

”Suojelun kannalta parhaat kohteet on kartoitettava ja lähdettävä aktiivisesti neuvottelemaan maanomistajien kanssa niiden saamiseksi suojelun piiriin.”

Joutsamon mukaan suomalaisilla on luonnonsuojelun kohdalla asenneongelma. ”Ihmiset kyllä arvostavat luontoa ja muun muassa ripustavat miljoonia linnunpönttöjä mutta silti samat vastustavat joidenkin arvokkaiden luontokohteiden suojelua.”

Joutsamo toteaa Marinin hallituksen ohjelman olleen ”ihan hyvä ja paras luonnonsuojelun kannalta pitkiin aikoihin”. Mutta sen toteuttaminen jäi uupumaan monessa tärkeässä kohdassa.

Osittain se johtui syliin kaatuneista ongelmista, kuten pandemiasta ja viimeisimpänä Ukrainan sodasta. Yksi keskeinen syy on kuitenkin politiikassa.

”Kepu on ikuinen kanto näissä luonnonsuojelukamppailuissa. Pessimistisesti olen todennut, että Suomessa on kaksi luonnontuhopuoluetta, keskusta ja perussuomalaiset.”

Uuden porvarihallituksen muodostaminen ei siis tiedä luonnonsuojelun kannalta hyvää?

”Kyllä se huolestuttavalta näyttää. Esimerkiksi kehitysavun leikkaaminen on todella huono asia luonnon kannalta. Monet kehitysyhteistyöhankkeet edistävät suojelunäkökulmia kehitysmaissa, ja se on tärkeä asia Suomenkin kannalta. Jos asiat menevät siellä huonoon jamaan, seuraukset tuntuvat täälläkin.”

Kuvaaja oli mukana, kun vuonna 1973 Esko Joutsamo sekä Timo ja Henry Laine ruokkivat merikotkia Houtskarissa.

Joutsamo on seurannut läheltä luonnonsuojelutyötä sen verran pitkään, että sanoo suhtautuvansa realismilla edessä oleviin kamppailuihin. Toivoaan ei silti pidä heittää, se olisi lopun alkua.

Aina silloin tällöin ponnistelut tuottavat tuloksia. Lintuharrastajan sydäntä lämmittää, että monet lajit ovat lisääntyneet ja elpyneet.

Syntymäpäiväviikollaan Joutsamo suuntaa Turun saaristoon tuttuihin puuhiin. Tarkoituksena on suorittaa merikotkainventointia.

”Olen ollut projektissa alusta asti mukana. Käymme tarkastamassa pesiä: tutkitaan pesinnän onnistuminen, rengastetaan poikaset, ja kirjataan tiedot ylös.”

Merikotka on indikaattorilaji, johon heijastuu nopeasti esimerkiksi Itämeren myrkkyongelmat.

Suojelutoimilla uhanalaista lajia alettiin vuosikymmeniä sitten elvyttää. Suojeluprojekti on muuttunut vähitellen seurantaprojektiksi.

”Enää merikotka ei ole uhanalainen. Se selvisi.”

Kuka?

Esko Joutsamo

  • Syntyi 1943 Tampereella. Varttui Imatralla ja Turussa.

  • Metsänhoitaja, Helsingin yliopisto 1969.

  • Toiminut vuosikymmeniä luonnonsuojelutyössä mm. Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja ja pääsihteeri 1972–2003 sekä lukuisissa työryhmissä ja komiteoissa.

  • Suomen Luonnonsuojelun Säätiön varapuheenjohtaja.

  • WWF:n merikotkatyöryhmän kantava voima vuodesta 1972. Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton (nyk. BirdLife Suomi) perustajajäsen 1973.

  • Retkeilee ja liikkuu luonnossa aktiivisesti. Pitänyt kirjaa lintuhavainnoista vuodesta 1957 lähtien.

  • Asuu Keravalla. Perheeseen kuuluu tytär ja kaksi lastenlasta.

  • Täyttää 80 vuotta torstaina 18. toukokuuta. Viettää merkkipäivää Saaristomerellä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat