Esiintyjien laulutaitoa ei arvioida juuri missään niin armottomasti kuin Euroviisuissa.
Omilla keikoillaan artistit voivat vapaasti korjailla laulun epäpuhtauksia tekniikan avulla. Viisujen semifinaaleissa ja finaalissa säännöt ovat tiukat, ja yleisön ja katsojien korviin pitää tulla laulajan lavalla päästämää ääntä sellaisenaan.
Erityisen paljon asia on kiinnostanut tänä vuonna Suomen esityksessä. Käärijä on alun perin räppäri eikä poplaulaja, ja siksi hänen suoritustaan Cha cha chan viimeisissä lauletuissa säkeissä seurataan tarkkaan.
Eikä se ihan tarkassa vireessä tiistai-illan semifinaalissa mennyt, varsinkaan lopun hiljaisemmissa kohdissa, joissa Käärijän päälaulun tukena ei ollut taustalaulua.
””Joillakin yksin lavalla olevilla laulajilla on verhojen takana useampia taustalaulajia.”
Näin Käärijä kommentoi kisaa semifinaalin jälkeen:
Isolla lavalla suuren yleisön ja 160 miljoonan tv-katsojan edessä laulaminen ei ole helppo paikka, ja sen kuuli tiistai-iltana monen muunkin solistin esityksessä.
”Käärijä on täysin tietoinen omista vahvuuksistaan, mutta myös omista heikkouksistaan, ja hän on tehnyt antamieni ohjeiden mukaan niin paljon kuin voi”, Euroviisuissa ja UMK:ssa lauluvalmentajana toimiva Aija Puurtinen kiittelee.
Hän sanoo, että Käärijän pääkilpailijaksi nostettu Ruotsin Loreen on laulutaidoiltaan toisella tasolla kuin Käärijä. Jos Loreen on ollut harjoituksessa tyytymätön suoritukseensa, niin myös puutteet ovat eri tasolla, eikä niitä huomaa Loreenin itsensä lisäksi juuri muut kuin laulutekniikan ammattilaiset.
”Tuskinpa kukaan valittaa Käärijän räpistä. Se on taitavaa ja energistä”. Puurtinen sanoo.
Muusikko ja laulunopettaja Aija Puurtinen toimii lauluvalmentajana UMK:n kilpailijoille ja Suomen euroviisuedustajalle.
Euroviisujen sääntöjen mukaan solistin on pärjättävä äänensä kanssa omillaan, mutta esitykseen on viime vuosina annettu jonkin verran teknistä helpotusta.
Nykyisin solistin lauluosuuden rinnalla saa olla samassa äänessä mukana soiva tuplaus, jos sen esittää samaan aikaan joku toinen laulaja joko lavalla tai lavan takana. Etukäteen äänitetyn lauluraidan käyttö solistin apuna on kielletty. Taustalauluosuuksissa etukäteen äänitettyjä osuuksia saa sen sijaan käyttää.
Muusikkona ja Sibelius-Akatemian pop-jazz-laulunopettajana päätoimisesti työskentelevä Puurtinen sanoo, että Euroviisujen säännöt poikkeavat paljon siitä, mitä popmusiikissa on totuttu kuulemaan jo vuosien ajan.
”Tavallisissa levytyksissä kaikki laulajat tekevät itselleen tuplauksia tai laulavat itselleen stemmoja”, hän sanoo.
Liverpoolissa Puurtinen toimii esityksessä myös Käärijän taustalaulajana ja lauluosuuksien tuplaajana. Hän tekee työnsä laulukopissa yleisöltä näkymättömissä.
Euroviisujen säännöissä määrätään, että kussakin esityksessä voi olla mukana enintään kuusi ihmistä, tanssijat mukaan lukien. Koska Käärijällä on lavalla neljä tanssijaa, niin laulutukea varten voi ottaa kulisseihin vain yhden ihmisen.
”Joillakin yksin lavalla olevilla laulajilla on verhojen takana useampia taustalaulajia, ja se sekoittuu hienosti siihen liveääneen”, Puurtinen sanoo.
Sitä varten laulukopissa on valmiina maksimimäärä eli viisi mikrofonia.
Sekä solistin että lavalla esiintyvien taustalaulajien laulun pitää tulla laulajien suusta mikrofonin välityksellä. He eivät siis saa käyttää lip sync- tekniikkaa, eli aukoa suuta laulun tahtiin samaan aikaan kun yleisölle ja tv-lähetykseen tuleva ääni tulee kokonaan etukäteen äänitetystä tallenteesta.
Sama sääntö koskee myös lavalla esiintyviä tanssijoita.
”He eivät saa aukoa suutaan ja olla laulavinaan.”
”Auto-tunen käyttö on kielletty.
Auto-Tunen eli laulun virettä korjaavan tietokoneohjelman käyttö esityksessä on myös kielletty. Etukäteen tallennetuissa taustalauluosuuksissa vireenkorjausta ja muuta äänen laatua parantavaa tekniikkaa voi toki käyttää.
Tänä vuonna keskustelua on herättänyt Norja, joka salli omissa viisukarsinnoissaan eli Melodi Grand Prixissä vireenkorjauksen käytön myös solistin osuudessa. Karsinnan voittanut Alessandra joutuu luottamaan Liverpoolissa vain omaan ääneensä, ja ainakin ensimmäisessä semifinaalissa se riitti finaalipaikkaan.
”Olin silloin Norjan karsinnan kansainvälisessä raadissa. Spekuloitiin, että autotunea olisi käytetty kisassa”, Puurtinen sanoo.
Suomen UMK:ssa vireenkorjausta ei Puurtisen mukaan käytetty, mutta yksittäisten esitysten äänen laatuun voitiin paneutua perusteellisemmin kuin Liverpoolin viisufinaalissa, jossa joudutaan tekemään kompromisseja.
”Britanniassa on valtavasti osaamista ja maailman parhaat äänityypit, mutta tämä esitysten massa ja kaikki erilaiset genret on todella kova paikka kovimmallekin ääniammattilaiselle.”
Kaikkien esitysten ääntä tarkkailevat kilpailun omat ääniteknikot. Esiintyjät eivät saa tuoda omia miksaajia äänitekniikkaa hoitamaan.
Laulua lukuun ottamatta kaikki muu musiikki tulee lähes poikkeuksetta valmiilta taustoilta. Alun perin Euroviisuissa kaikkia laulajia säesti sama iso viihdeorkesteri, ja vain kapellimestari tuli solistin mukana osallistujamaasta.
Osa musiikista sai tulla nauhalta jo vuonna 1973, mutta orkesterit pysyivät salissa vielä pitkään. Etukäteen äänitetyn taustan käyttöön siirryttiin kokonaan vasta vuoden 1999 finaalista lähtien.
11.5. klo 10:18. Täsmennetty Aija Puurtisen kommenttia Norjan viisukarsinnoissa käytetystä vireenkorjauksesta.
Lue lisää: Yle alkanut jo varautua mahdollisuuteen, että Euroviisut tulisivat ensi keväänä Suomeen
Lue lisää: Brittilehti asetti viisuvoittajat paremmuusjärjestykseen, Lordi pärjäsi loistavasti