Kun Suomi vuonna 1995 voitti jääkiekon maailmanmestaruuden, maajoukkueen luotsina toimi ruotsalainen päävalmentaja Curt ”Curre” Lindström. Silloin finaalissa kaatui Ruotsi.
On aivan mahdollista, että samanlainen kuvio tapahtuu lauantaina Euroviisujen finaalissa, sillä Suomen edustajan Käärijän ohjelman kokonaisilmeestä ja ”valmentamisesta” vastaava luova johtaja on ruotsalainen Fredrik ”Benke” Rydman.
Aikooko hän siis ”tehdä curret”?
”Toivottavasti. Se olisi suuri kunnia”, Rydman sanoo.
Euroviisujen finaalista on jo ennen tätä viikkoa ehditty ennustaa Käärijän ja Ruotsin Loreenin välistä voittotaistelua.
”Tunnen tietenkin Ruotsin tiimin erittäin hyvin, he ovat ystäviäni. Kun olen nähnyt heitä areenan käytävillä, he ovat katsoneet minua hyvin pahalla silmällä, että ’menit sitten sinne toiselle puolelle’. Pilke silmäkulmassa tietenkin”, Rydman sanoo ja nauraa.
”Ruotsi on pärjännyt Euroviisuissa niin hyvin niin monta kertaa. Eräs ruotsalainen lehti kysyi minulta, kumman haluan voittavan kisat. Kumpi tahansa voittaisi, olisin tavallaan voittaja joka tapauksessa.”
Suomen voitto olisi Rydmanin mielestä kuitenkin hauskempaa kilpailulle.
”Olen kuullut, että Suomessa on menty vähän sekaisin Käärijästä, ihmiset ovat hulluina vihreisiin juttuihin ja antavat paljon tukea Käärijälle. Olisi hienoa olla osa sitä.”
”Suomen voitto olisi hauskempaa kilpailulle.
Käärijän ohjelman kokonaisilmeestä vastaava luova johtaja on ruotsalainen Fredrik ”Benke” Rydman.
Rydman antaa puhelinhaastattelua keskiviikkoiltana Tukholmasta, jonne hän lensi tiistaisen semifinaalin jälkeen. Hän kertoo lentävänsä takaisin Liverpooliin lauantaina, vaikka se ei alun perin kuulunut suunnitelmiin.
”Ajattelimme ensin, että minua ei tarvita enää finaalissa, mutta se on psykologinen juttu. Tiimihengen takia on hyvä, että olen siellä. Voin vähän lämmitellä Käärijää, antaa hänelle ohjeita, miten esiintyä ja mitä ajatella. Auttaa häntä pääsemään oikealle energiatasolle, muun muassa”, Rydman kertoo.
Ruotsalaisen Måns Zelmerlöwin show vuonna 2015.
Yksi euroviisuvoittokin Rydmanilla on jo taskussaan, sillä hän vastasi ruotsalaisen Måns Zelmerlöwin show’sta vuonna 2015, kun hän voitti viisut Heroes-kappaleella. Esitys muistetaan etenkin siitä, että hän liikkui lavalla pienen animoidun tikkumiesystävän kanssa. Se oli Rydmanin keksintö.
Suomen esityksessä Liverpoolissa taustalle nousee Käärijän jättimäinen varjokuva. Siitä Rydman antaa kunnian muille tiimiläisille, mutta hän kertoo keksineensä sen pitkän kielen, joka luikertelee varjokuvan suusta ulos.
”Minulla oli siinä ajatuksena, että se on kuin Suomen leijona”, Rydman kertoo.
Käärijän esityksessä taustalla näkyvän suuren varjokuvan pitkä kieli muistuttaa Suomen vaakunan leijonasta.
Rydman, 48, on taustaltaan tanssija ja tätä nykyä yksi Ruotsin tunnetuimpia ja arvostetuimpia koreografeja. Hänet tunnetaan etenkin perustamastaan tanssiryhmästä Bounce Streetdance Company, joka toimi vuosina 1997–2010. Pitkin Eurooppaa kiertäneestä ryhmästä tuli Ruotsissa todellinen tanssi-ilmiö, jonka viimeinen esitys Globenissa myytiin loppuun viisi kertaa yhden viikonlopun aikana.
Vuodesta 2009 Rydman on työskennellyt sekä koreografina että ohjaajana. Balettikoulutuksen saanut ruotsalainen taitaa myös hiphopin, ja hän on usein sekoittanutkin näitä tanssityylejä omaperäisesti monissa teoksissaan. Hän on itse tanssinut duetton jopa teollisen robotin kanssa.
””Luulen, että teillä on UMK:ssa parempi budjetti jokaiseen esiintymisnumeroon kuin Ruotsissa [Melodifestivaalilla]”
Vuonna 2013 Rydman vastasi Malmön Euroviisujen väliaikaohjelmasta. Hän on myös tehnyt töitä monien nimekkäiden artistien kanssa, kuten Aviciin ja Robynin kanssa.
Huhtikuussa Tukholman kaupunginteatterin suomalaisjohtaja Maria Sid nimitti Rydmanin yhdeksi teatterinsa uudeksi kotiohjaajaksi.
Suurilla areenoilla työskentelemisen jälkeen voisi ajatella suomalaisen UMK:n tuntuvan liian pieneltä leikkikentältä.
”Joskus sinulla voi olla tosi iso budjetti, eikä se silti toimi. Joskus budjetti on hyvin rajallinen ja silti pystyy tekemään hyviä juttuja. Kyse on enemmän artistien löytämisestä ja hyvistä ideoista ja niiden toteuttamisesta niillä välineillä, joita on käytössä”, Rydman sanoo.
”Rehellisesti sanottuna luulen, että teillä on UMK:ssa parempi budjetti jokaiseen esiintymisnumeroon kuin Ruotsissa [Melodifestivaalilla].”
’Fredrik ”Benke” Rydman on työskennellyt UMK:n luovana johtajana kaksi vuotta ja voisi kuvitella tekevänsä Suomessa töitä jatkossakin. ”Todellakin. Minulla on ollut hyvin hauskaa sekä henkilökohtaisella tasolla että ammatillisesti on ollut haastavaa ja kehittävää.”
Rydman on kuulunut suomalaisten leiriin jo pidempään, sillä hän aloitti yhteistyön UMK:n kanssa kaksi vuotta sitten. Rydman sanoo olleensa imarreltu saadessaan työtarjouksen Suomesta. Hän ei tosin tiennyt paljonkaan etukäteen UMK:sta tai sen artisteista eikä sitä, millainen taso kilpailussa on. Vastaava kilpailu Ruotsissa, Melodifestivalen, on valtavan iso tapahtuma verrattuna UMK:hon.
UMK:n taitava ja hyvä luova tiimi, josta löytyi myös paljon huumoria, teki häneen välittömästi vaikutuksen.
”Ajattelin ennakkoluuloisesti, että ehkä he ovat tyypillisiä suomalaisia, jotka ovat hiljaa eivätkä sano, mitä ajattelevat. Ihmiselle, joka ei tunne kovin montaa suomalaista, on aika tavallista ajatella niin. Mutta asia oli aivan päinvastoin”, Rydman kertoo.
”Tuumasin, että tässä on mukavia ihmisiä, joiden kanssa on kiva työskennellä ja voimme keksiä jotain tosi hyvää yhdessä. Totta kai oli haastavaa tulla ryhmään luovaksi johtajaksi ja alkaa johtaa niitä prosesseja.”
Benke Rydman on kotimaassaan hyvin tunnettu tanssija ja koreografi. Vahvan baletti- ja hiphop -taustan omaava Rydman on tehnyt uransa aikana useita omaleimaisia ja mieleenpainuvia esityksiä, joissa sekoittuvat eri tanssityylit. Hänet kuvattiin Tukholmassa tanssisalilla, jonka hän on perustanut.
Rydman kertoo, että hänellä on usein tapana etsiä inspiraatiota lauluesityksiin internetin syövereistä. Niin hän teki myös silloin, kun suunnitteli Zelmerlöwin Heros-kappaleen esitystä. Hän googlaili ja löysi videon pikku-ukosta sateenvarjon kanssa.
Myös Käärijän Cha cha cha -kappaleen kuultuaan Rydman alkoi googlailla. Yhtäkkiä hän törmäsi outoihin kuviin koirista, joilla oli glitteröidyt kivekset.
”Ihmiset olivat laittaneet glitteriä koiriensa kiveksiin. Siitä oli tullut ihan superouto trendi. Minua hymyilytti, kun näin kuvan. En oikein osaa selittää sitä, mutta siitä kuvassa oli jotain, joka sopi jollain tavalla Käärijän kappaleeseen.”
Rydmanin mukaan show’ssa käytetyt talutushihnat ovat saaneet innoituksensa kuvista, ja glitter näkyy cha cha cha -tanssijoissa. Niitä glitterpalleja Käärijän esityksessä ei näy, mutta ne ovat kuitenkin inspiroineet esityksen tunnelmaa ja energiaa.
”Koiran pallit kuvastavat hyvin kappaleen jännitettä, aggressiota ja hulluutta.”
Rydman sanoo, että hänen vahvuutensa on kyky luoda voimakkaita näyttämökuvia, jotka erottuvat ja jotka ihmiset muistavat. Koreografitaustasta on myös se hyöty, että hän hallitsee tarinankerronnan, ja siinä Käärijän esityksessä ehkä selvimmin näkyy Rydmanin kädenjälki.
”Ihmiset voivat tuntea esityksen, vaikka eivät sitä ymmärrä. Se on kuin pieni tarina.”
Kappaleessa on kaksi osaa, aggressiivinen alkuosa, jonka jälkeen tulee vapautus ja keveys. Rydmanin mukaan tuota eroa on yritetty vielä enemmän korostaa Liverpoolissa nähtävissä esityksissä.
Rydmanille tarjottiin tänä vuonna mahdollisuutta tehdä myös Loreenin show, mutta hän joutui kieltäytymään tehtävästä UMK-pestinsä takia. Aika ei vain riittänyt molempiin.
”Ehkä on ihan hyvä nyt, että en ole molemmilla puolilla”, hän sanoo.
Rydmanin mukaan voittaessaan Loreenista tulisi ensimmäinen nainen, joka on onnistunut voittamaan Euroviisut kahdesti. Samalla Ruotsi nousisi Irlannin rinnalle ennätyksellisellä seitsemällä voitolla.
Suomen ja Ruotsin lopullinen sijoitus Euroviisuissa nähdään myöhään lauantai-iltana.
”Sieltä tulee kuitenkin ohi vielä joku toinen maa.”
Torstaina Benke Rydman hääri omalla tanssistudiollaan Tukholmassa, mutta lauantaina hän lentää takaisin Käärijän ja Suomen tueksi finaaliin.
