Helsingin kaupunginorkesteri saa vierailukonserteistaan kiitosta yhdysvaltalaisten valtalehtien The Washington Postin ja The New York Timesin musiikkikriitikoilta. HKO konsertoi Washingtonin Kennedy Center Concert Hallissa maanantaina 8. toukokuuta ja New Yorkin Carnegie Hallissa tiistaina 9. toukokuuta.
Kummankin konsertin ohjelmassa oli Jean Sibeliuksen toinen sinfonia ja Lemminkäisen kotiinpaluu sekä solistinumerona Kaija Saariahon huilukonsertto Aile du songe. Huilusolistina oli Claire Chase. Konsertit johti HKO:n ylikapellimestari Susanna Mälkki, joka lopettaa kautensa HKO:ssa tänä keväänä.
The Washington Postin kriitikko Michael Brodeur kiittelee Washingtonin-konserttia vuolaasti. Brodeur kehuu Saariahon teosta ja sen tulkitsijoita, mutta suurimmat hehkutukset saavat HKO:n ja Mälkin Sibelius-tulkinnat. Lemminkäisen kotiinpaluuseen ”Mälkki loihti uskaliaita paisutuksia, kirkkaiksi kiillotettuja yksityiskohtia ja kolossaalista suuruutta, jota pehmensi aseista riisuva kauneus”, Brodeur kirjoittaa.
Sibeliuksen toisen sinfonian tulkinnan Brodeur kirjoittaa olleen pysäyttävimmän, paljastavimman ja jännittävimmän, jonka hän on teoksesta koskaan kuullut. Myös ylimääräisenä soitettua Finlandiaa Brodeur kehuu.
Kuvakaappaus The Washington Postin julkaisemasta kritiikistä.
Seuraavana päivänä HKO esiintyi New Yorkissa samalla ohjelmalla, tosin ylimääräisenä kuultiin Finlandian lisäksi Valse triste. The New York Timesin kriitikko Joshua Barone kehuu Finlandian tulkintaa tuoreella tavalla aseista riisuvaksi ja vaatimattoman arvokkaaksi.
Tässä mielessä tulkinta oli Baronen mukaan samankaltainen kuin Lemminkäisen kotiinpaluussa, jossa hän kirjoittaa Mälkin pitäneen päänsä kylmänä teoksen jatkuvissa huippukohdissa. Toisen sinfonian tulkinnassa Barone kuuli orgaanisuutta ja luontevuutta. Barone kiittelee myös hienovaraisimpien yksityiskohtien yhtenäisyyttä Saariahon huilukonserton tulkinnassa.
Barone myös pohtii Mälkin tulevaisuutta tämän lopettaessa HKO:n ylikapellimestarin-pestinsä tämän kauden lopussa. Hän pitää Mälkkiä vahvana nimenä esimerkiksi Gustavo Dudamelin seuraajaksi Los Angelesin filharmonikoissa, kun tämä siirtyy vuonna 2026 New Yorkin filharmonikkoihin.
”Nähtäväksi jää, siirtyykö Mälkki Helsingin jälkeen jonkin uuden orkesterin johtajaksi vai itsenäisemmäksi freelanceriksi. Joka tapauksessa mikä tahansa orkesteri olisi onnekas saadessaan hänet johtajakseen”, Barone päättää kritiikkinsä.