Suomen viisu­esityksen tanssijoiden täytyy pystyä tanssimaan remmi kaulan ympärillä: ”Jere on täysi kahjo”

Katri Mäkinen, Etel Röhr, Matti Myllyaho ja Jesse Wijnans esiintyvät Käärijän lavashow’ssa pinkkiasuisina cha-cha-tanssijoina. Suomen nouseminen valtavaksi viisuilmiöksi on tehnyt heistäkin seurattuja tähtiä.

Matti Myllyaho (vas.), Katri Mäkinen, Jesse Wijnans ja Etel Röhr harjoittelivat torstaina Liverpoolissa lauantain finaaliesitystä varten.

Liverpool

Tila näyttää kovin tutulta kenelle tahansa, joka on käynyt koulun jumppasalissa, koska juuri sellainen se on.

Tarkalleen ottaen paikka kuuluu Liverpoolin John Moores -yliopistolle. Sali on yksi osa yliopiston isoa urheilurakennusta, joka sijaitsee aivan Liverpoolin ydinkeskustassa.

Seinät ovat vaaleat ja lattian kuviossa sekoittuvat ruskean eri sävyt. Yhdellä seinustalla on pari eriväristä matalaa, pehmeää penkkiä. Toiselle on tuotu iso televisio.

Suomen euroviisumenestyksen kannalta tämä paikka on äärimmäisen tärkeä. Täällä harjoittelevat Katri Mäkinen, Etel Röhr, Matti Myllyaho ja Jesse Wijnans.

Nyt he istuvat salin lattialla ja katsovat televisiosta Suomen euroviisuedustajan Käärijän (Jere Pöyhönen) Cha cha cha -esitystä tiistain semifinaalista. Ennen kaikkea he katsovat itseään: Mäkinen, Röhr, Myllyaho ja Wijnans ovat Käärijän esityksen nähneille tutut pinkkiasuiset ja valkohampaiset cha cha -tanssijat.

”Opettelin suomeksi huutamaan apua kaiken varalta.”

Käärijän riehakas esitys ei olisi mitään ilman kaulaan sidottujen remmien päässä tanssivaa nelikkoa, jota vielä esityksen loppupuolella muodostaa possujunan Käärijän kanssa ja lähtee mukaan tämän omintakeiseen tanssiin.

Ammattimainen cha-cha-tanssi yhdistettynä loppupuolen humoristiseen kohellukseen on uniikki mutta hienosti toimiva yhtälö. Koreografia on ruotsalaisen UMK-ohjaajan Fredrik ”Benke” Rydmanin ja UMK-koreografin Reija Wäreen käsialaa.

Alusta lähtien ajatuksena oli, että Cha cha cha -esitykseen halutaan mukaan cha-chan hallitsevia tanssijoita, jotka voivat tanssia perinteistä latinalaistanssia hyvin epätyypillisen rytmin tahtiin.

Löytäminen oli sen verran vaikea operaatio, että viime vuodet UMK:ssa avustavana tuottajana toiminut Myllyaho päätyi lopulta itse yhdeksi esiintyjistä.

Torstai on euroviisuviikolla Suomen delegaatiolla enimmäkseen vapaapäivä, mutta tanssijanelikko on tullut silti jumppasaliin vielä hiomaan koreografiaa ennen ratkaisevia esityksiä.

Tiistainen esitys laitetaan pyörimään televisiosta ja penkeistä muodostetaan korvike esityksessä nähtävälle isolle laatikolle. Sitten alkaa tiukka harjoittelu. Tätä Mäkinen, Röhr, Myllyaho ja Wijnans ovat tehneet Liverpoolissa parin viime viikon ajan.

Näin juuri he päätyivät mukaan absurdiksi kuvailemaansa show’hun:

Katri Mäkinen

Suuri yleisö tuntee Katri Mäkisen parhaiten Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta. Kokenut tanssija, tanssinopettaja ja koreografi oli tänä vuonna UMK:ssa mukana toisen kerran urallaan. Edellisestä kerrasta on aikaa vuosia.

”Reija soitti minulle viime vuonna ja sanoi, että ’Laita kalenteriin nämä päivät, nyt on sairaan hyvä juttu tulossa’. Reija halusi minut mukaan esitykseen, koska olen cha-chan asiantuntija. Se oli minulle kunnia. Toimin tässä esityksessä apulaiskoreografina.”

”Olin innoissani mukana alusta lähtien, kun kuulin, mistä on kyse. On hienoa, että oma tanssilajini pääsee esille näin isolla areenalla. Välillä on toki tullut olo, että miten hitossa ehdimme tanssia näin nopeassa tahdissa. Cha cha cha on niin paljon nopeampi kappale kuin cha-cha-tanssit.”

”Esityksen rakentaminen on ollut kokeilupohjaista – lähtien siitä, miten tanssi onnistuu, kun tanssijalla on naru kaulan ympärillä. Reijalla ja Benkellä on ollut pääkäsitys esityksestä, ja minun tehtäväni on ollut tuoda tanssiin mukaan lajityypilliset jutut.”

”Jeren kanssa työskentely on ollut hienoa. Tuntuu siltä, että olemme kaikki saman henkisiä, ja Jerestä saa energiaa valtavasti. Samalla hän on kiittänyt meitä siitä, että olemme hänen mukanaan. Ettei hänen tarvitse puurtaa yksin.”

Possujunasta on tullut Käärijän esityksen tunnusmerkki.

Etel Röhr

Etel Röhr on tanssijaporukan UMK-konkari. Vuosi 2023 oli jo seitsemäs vuosi, kun Röhr oli mukana UMK-finaaliesityksissä. Euroviisulavalla hänet on nähty kerran aiemmin, vuonna 2019 Daruden ja Sebastian Rejmanin esityksessä.

”Minua ei ollut vaikea houkutella tähän mukaan. Olen tehnyt paljon töitä yhdessä Reijan kanssa, ja toiveenani oli taas päästä mukaan UMK-esityksiin. Tanssijalle tämä on aivan parhaita formaatteja Suomessa.”

”Kun kuulin Cha cha chan ensimmäisen kerran, innostuin heti. Ajattelin, että tähän lähdetään rakentamaan jotain todella visuaalista ja hullua."

”Olen nelikostamme ainut, jolla ei ole perinteistä kilpatanssitaustaa. Oma tanssitaustani on jazztanssista, nykytanssista ja baletista. Siksi aluksi jännitti, jäänkö muiden jalkoihin. Tässä on kuitenkin rikottu tyylilajeja niin vahvasti ja yhdistelty erilaisia asioita, että omat vahvuuteni pääsevät esille ilmaisupuolessa.”

”Meillä on ollut Jeren kanssa hauskaa alusta pitäen. Jere on täysi kahjo, ja me olemme yhtä kahjoja hyvällä tavalla. Ryhmähenkeä ei ole tarvinnut etsiä tai vääntää, vaan se on tullut luonnostaan.”

”Esityksiä varten hiuksemme on muotoiltu kovaksi niin vahvalla tökötillä, että vaatii ainakin neljä pesukertaa ennen kuin sen saa pois päästään. Parempi toki niin päin, ettei ainakaan tarvitse miettiä, joutuuko hiuksiaan korjaamaan esityksen aikana.”

Lavalla pinkkiasuiset cha-cha-tanssijat esittävät tiukkaa ja jäykkä maailmaa, villin Käärijän vastapainoa.

Matti Myllyaho

Matti Myllyaho on työskennellyt Ylellä vuodesta 2021 lähtien UMK:n ja Euroviisujen parissa avustavana showtuottajana.

Koronapandemian aikana Myllyaho palasi Suomeen Los Angelesista, jossa hän työskenteli Suomen pääkonsulaatissa viihdevientiprojektissa. Sen jälkeen Myllyaho aloitti työt Ylellä. Aiemmin ensisijaisesti kulisseissa pysytellyt tanssija päätyi tänä vuonna yleisön eteen, koska sopivaa tanssijaa ei ollut helppo löytää esitykseen.

”Minulla on synkkä menneisyyteni kilpatanssijana, ja aloimme pohtia, olisiko minun mahdollista osallistua esitykseen myös tanssijana. Mietin pitkään, riittääkö minulla varmasti aika. Lopulta kaikki on mennyt hyvin, mutten silti tekisi uudestaan samaa. On ollut rankkaa keskittyä sekä tuotannollisiin tehtäviin että esiintymiseen.”

”Kun esitystä alettiin rakentaa mallikuvien ja muun materiaalin pohjalta, mieleeni on jäänyt erityisesti yksi hetki. Benke esitteli kuvaa koirasta, jolla oli jotain pinkkiä päällä. Siitä alkoi ajatuksenjuoksu, millaisena tanssijat voisivat esityksessä näyttäytyä. Varmasti itse kullakin oli sulateltavaa siinä, että lattaritanssijat joutuvat tanssimaan hyvin toisenlaista kappaletta.”

”Ristiriita on varmasti syy siihen, että ihmiset ovat niin paljon innostuneet esityksestä. Raskas musiikki kohtaa absurdin kilpatanssimaailman. Ajattelen, että esityksessä tanssijat ovat aluksi jäässä eivätkä uskalla päästä estoistaan irti. Kun Käärijä laulaa, että jäinen ulkokuori on aika tuhota, vapaudumme Käärijän maailmaan. Jonkun mielestä se voi olla mautonta ja hölmöä, mutta meille se edustaa estotonta vapautumista.”

”Jeressä ihailen sitä, miten hyvin hän on koko prosessin ajan osannut sanoittaa sen, mikä on Käärijää ja mikä ei. Vaikka hän on vielä aika uusi ja nuori artisti, hän tietää, mitä haluaa. Esityksessä nähtävät kädenheilutukset ja muut tanssiliikkeet ovat syntyneet orgaanisesti, kun Jere on mennyt Benken ja Reijan kanssa studioon ja alkanut liikkua. Sieltä ne kaikki on napattu.”

Tanssijanelikko kertoo, että ryhmähenki on ollut koko kevään ajan erinomainen.

Jesse Wijnans

Hollantilainen tanssija Jesse Wijnans on esiintynyt UMK:ssa kolme kertaa aiemmin, ensimmäisen kerran vuonna 2018 Saara Aallon kanssa. Koronapandemia keskeytti pariksi vuodeksi työmatkustelun Suomeen.

Ennen tätä kevättä Wijnansin tunnetuin UMK-roolisuoritus on vuodelta 2020, jolloin hän esitti Erika Vikmanin Cicciolina-kappaleessa toista karhuista.

”Erikan esitys oli sekopäinen ja todella hauska kokemus. Puku oli painava, ja esityksessä oli mukana pyrotekniikkaa. Pelkäsin, että se syttyy tuleen. Opettelin suomeksi huutamaan apua kaiken varalta. Lähdin silloinkin mukaan epäilemättä hetkeäkään. Opettelimme Reijan kanssa aitoa karhun kävelyä esitystä varten.”

”Alun perin päädyin mukaan UMK:hon, kun olin Suomessa vierailemassa parhaan ystäväni luona. Olemme molemmat tanssijoita, ja vapaapäivänä päätimme mennä Reijan tanssitunnille. Kesken tunnin Reija tuli luokseni ja kysyi, miten kauan olen Suomessa ja voisinko tulla työskentelemään tänne. Vuosien aikana olen rakastunut Suomeen.”

”Vuodenvaihteessa tein Lumikuningatar-esityksen Reijan kanssa. Sen jälkeen hän sanoi, että haluaa minut todennäköisesti mukaan UMK:hon. Kun kuulin ensimmäisen kerran Käärijän kappaleen, olin ihmeissäni. Mietin, miten ihmeessä tähän tehdään lattaritanssi. Ajattelin, että tämän on pakko olla virhe.”

”Oletin, että minua ei haluta mukaan euroviisuesitykseen, koska en ole suomalainen. UMK-voiton jälkeen Reija sanoi, että totta kai minun pitää olla myös Euroviisuissa mukana. En ollut varautunut siihen. Minulla oli kotimaassa muita töitä. Lopulta saimme järjesteltyä päivät niin, että matkustin kuukauden sisällä useita kertoja Hollannin ja Suomen väliä harjoittelemaan esitystä.”

”On ollut hienoa seurata, miten valtavan tuen Käärijä on saanut taakseen Suomessa. Hollannissa Euroviisuihin ei liity ollenkaan samanlaista fanituskulttuuria.”

Oikaisu 13.5. kello 13.30: Osassa juttua Jesse Wijnansin sukunimi oli muodossa Wejnans.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat