”Olihan tämä melko raju lopputulos, täytyy sanoa. Maailma on nykyään kahtia jakautunut, ja niin se tuntuu olevan Euroviisuissakin”, kommentoi Turun yliopiston ja Taideyliopiston musiikkiin erikoistunut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä euroviisujen lopputulosta.
Ruotsin vei kilpailussa voiton 583 pisteellä ja Suomi sijoittui toiseksi 526 pisteellä.
Mäkelän mukaan tuloksen ennakkokaavailut pitivät hyvin paikkansa. Ruotsi keräsi raatien ja Suomi yleisön äänet.
Mäkelän mukaan heittoja raatien ja yleisön antamissa pisteissä on kuitenkin ollut aiemminkin.
”Kyllä tämä taitaa olla rajuin, mitä on tullut vastaan.”
Mäkelän mukaan ammattilaisraatien käyttäytyminen noudatteli samoja linjoja kuin aikaisempina vuosina – ne keskittyivät laulukapasiteettiin.
Ammattilaisraadeille annetussa esitysten arviointia auttavassa kriteeristön kärjessä on ”vocal capacity” eli laulun kapasiteetti.
Muita kriteereitä ovat Mäkelän mukaan itse esitys ja laulun alkuperäisyys.
Mäkelä pohtii, olisiko raadeille asetettuja kriteereitä syytä miettiä nykyajan musiikkiin sopivammiksi.
Erilaiset musiikin lajityypit kun luovat omat haasteensa tähän kriteeristöön, sillä vaikkapa räpissä tai rockissa laulun käsite on erilainen kuin vaikka popviihdeperinteessä, ”mihin esimerkiksi Loreen asettuu”.
”Käärijä on pohjimmiltaan räppäri ja viihdyttäjä, laulukapasiteetti ei ole hänen ominta aluettaan.”
Miksi Käärijä nousi viisumatkansa aikana kansainväliseen suosioon?
Mäkelä uskoo siihen olevan useita selityksiä, mutta yksi asia nousee yli muiden: suomen kieli.
”Juuri se tässä on ennennäkemätöntä, että suomenkielisellä kappaleella pärjätään kansainvälisillä areenoilla näin valtavan hienosti.”
Suomen kielellä Käärijä onnistui Mäkelän mukaan siksi, että laulussa oli selkeää rytmitystä, räppielementtejä ja kansainvälisiä hokemia ja rallatuksia, mitkä antoivat siihen tarttumapintaa.
Tutkija nostaa esille, että erikieliset esitykset ovat pärjänneet viime vuosina euroviisuissa todella hyvin. Suomen kielen nousu ei siis ole ainoa laatuaan.
Tämä voisi johtua esimerkiksi suoratoiston ja Netflixin aikakaudesta. Olemme tottuneet myös muun kuin englanninkielisiin kulttuurituotteisiin.
”Viime vuosina omakieliset esitykset peittosivat englannin kielen mennen tullen. Tämä on tällainen vähän laajempi ilmiö.”
Käärijän suosioon vaikutti myös hänen olemuksensa ja esittämistyylinsä.
”Hänessä on ehkä tällaista suomalaisen veijarimusiikin ja kansanviihdyttäjän perinnettä Irwinistä Kikkaan.”
"Ja sitten sellainen ihana itsevarmuus ja häpeilemättömyys ja vähän ronskiuskin. Erilaisia ääripäitä.”
Mäkelä arvelee, että Käärijän kaltaiselle esitykselle ja artistille on synkkinä maailmanaikoina iso tarve niin Suomessa kuin muuallakin.
Yleisön reagointia finaalilähetyksessä Mäkelä pitää poikkeuksellisena. Yleisö lauloi Cha cha chata myös pisteiden laskun aikana ja huusi kannatushuutoja Käärijälle.
Vaikka yleisön käyttäytyminen on ollut viime vuosina aiempaa räväkämpää, niin protestinomainen kommentointi on uutta.
”Ensimmäistä kertaa tässä oli nyt vähän tällaista protestihenkeä, ihan kuin jalkapallo-ottelussa, jossa annetaan väärä tuomio”, Mäkelä sanoo.
”Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun äänestämisestä meinaa syntyä skandaalia”, hän jatkaa.
Mäkelä nostaa esille kiinnostavan yksityiskohdan.
2000-luvun alussa oli ajanjakso, jolloin euroviisujen voittajan määrittivät pelkät yleisön äänet.
Tuon aikakauden aikana Suomen edustaja Lordi voitti euroviisut.
Pian ammatilaisraadit palasivat mukaan euroviisuihin. Mäkelän mukaan kisajärjestäjät kenties säikähtivät, tuleeko kisoihin liikaa showmeinikiä.
Lisäksi alkoi näyttää siltä, että Itä-Euroopan maat voittivat ylivoimaisesti toinen toisensa perään Suomi mukaan lukien.
”Nyt jos olisi ollut ihan puhtaat yleisöäänet kuten silloin Lordin aikakaudella, niin kyllä olisi aika komea voitto tullut.”
Lue lisää: Cha cha cha nousi Spotifyn viraalilistan kärkeen – Käärijä saapuu Suomeen noin kello 19
Lue lisää: Ruotsalaislehti: Kukaan ei pidä maasta, joka voittaa liian usein raatien avulla
Lue lisää: Suomi jäi toiseksi, Ruotsi voitti – Käärijä: ”Olen todella huono häviäjä”
Lue lisää: Suomi oli yleisön ylivoimainen suosikki, mutta Euroviisuissa se ei riitä voittoon