Euroviisujen tulosiltoja on jännitetty vuodesta 2016 lähtien nykysysteemillä, jossa ensin nähdään maittain raatien pisteet ja sitten jaetaan yleisöäänet yhdessä köntässä kullekin maalle heikoimmin sijoittuneesta alkaen.
Muutoksen teki tämän vuoden voittaja Ruotsi vuonna 2016 järjestämissään viisuissa. Muutosta perusteltiin jännityksellä: aiempina vuosina voittaja oli saattanut ratketa jo ennen kuin viimeiset äänet oli jaettu.
HS kävi läpi tuloksia nykyisen kaltaisen tv-show’n aikakaudelta ja kävi ilmi, että yhdessä asiassa vuoden 2023 tulosnäytelmä todella oli poikkeuksellinen: yhtenäkään aiempana vuonna kakkoseksi sijoittunut esitys ei ole voittanut yleisöäänissä viisujen voittajaa näin selvästi.
Käärijä sai yleisöpisteitä 376, kun Loreen nousi yleisöäänissä toiseksi 243 pisteellä. Tämä tarkoittaa, että Käärijä sai eri mailta keskimäärin kymmenen pistettä ja Loreen keskimäärin kuusi pistettä.
Käärijä sai täydet kaksitoista pistettä 18 maalta, kun Loreen ei saanut täysiä yleisöäänipisteitä yhdeltäkään maalta.
Tavallisimmin yleisöltä suurimman äänisaaliin saanut esitys on viime vuosina voittanut samalla koko kilpailun.
Tämän vuoden kisojen kaltainen tilanne, jossa yleisön suosikki ei voita, on nähty nykysysteemissä kaksi kertaa aiemmin. Molemmissa tapauksissa yleisöäänien ero yleisön suosikin ja voittajan välillä oli kuitenkin paljon pienempi Käärijällä ja Loreenilla.
Vuonna 2019 Norjan joikaamistakin sisältänyt Spirit in the sky voitti yleisöäänet 291 pisteellä, kun Hollannin kappale Arcade sai yleisöltä 261 pistettä.
Juryn papereissa Arcade oli kuitenkin neljänneksi paras esitys ja Norja vasta sijalla 18, joten Hollanti voitti ja Norja jäi kokonaiskisassa kuudenneksi.
Vuonna 2016 Venäjä voitti Ukrainan yleisöäänissä 38 pisteellä, mutta jäi kokonaiskisassa kolmanneksi.
Pisteiden laskentaa seuratessa ja Käärijää kannustaessa monelle suomalaiselle saattoi herätä kysymys, ovatko asiantuntijaraadit ja eurooppalainen yleisö koskaan olleet yhtä erimielisiä mistään esityksestä.
Näitä esimerkkejä kuitenkin löytyy viime vuosilta. On ollut enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että yleisön suursuosikki ei ole juryn suursuosikki.
Vuonna 2017 Portugalin herkkä Amar Pelos Dois löysi tiensä sekä raatien että yleisöjen sydämiin ja molempien ykköspaikalle. Muutoin erot raatien ja yleisön näkemysten välillä ovat olleet suuria, ja kolme kertaa vielä suurempia kuin tänä vuonna.
Jos katsotaan yleisöäänien voittajan saamien yleisöpisteiden ja jury-pisteiden erotusta, Suomen erotus oli 226 pistettä. Vielä suurempia erot olivat mainitulla vuoden 2019 Norjan esityksellä (251), viime vuoden Ukrainan Stefanialla (247) ja vuoden 2016 Venäjän laululla You Are the Only One (231).
Eroja yleisö- ja jury-pisteiden välillä voi makuerojen lisäksi selittää myös ero tehtävänannossa.
Yleisö äänestää sydämensä vienyttä tai parhaiten mieleen jäänyttä kokonaisuutta, kun asiantuntijaraadeille on annettu esitysten arviointiin eriteltävien kriteerien luettelo. Kriteerit ovat kappaleen sävellys ja omaperäisyys, lavashow’n laatu, laulajan tai vokalistin taitavuus ja esityksen yleisvaikutelma.
Tänä vuonna pisteiden jakautumiseen sisältyi myös kiinnostava kuriositeetti.
Suomen asiantuntijaraati antoi Loreenille täydet 12 pistettä, samoin Ruotsin raati Käärijälle. Ruotsi antoi myös Käärijälle niin ikään täydet yleisöpisteet – kun taas Suomi oli ainoa maa, joka ei antanut Ruotsille yhtäkään yleisöpistettä.
