Euroviisut ovat ohi, mutta keskustelupalstoilla ja kahvipöydissä aihe käy yhä kuumana. Kaikkein eniten tunteita tuntuu yhä herättävän systeemi, jolla pisteet laskettiin.
Suomea edustanut Käärijä sai eri puolilta maailmaa massiivisen määrän yleisöääniä: yli 130 pistettä enemmän kuin toiseksi eniten yleisöpisteitä saanut Ruotsin Loreen. Se ei kuitenkaan riittänyt voittoon, koska Loreen sai asiantuntijaraadeilta lähes 200 pistettä enemmän kuin Käärijä.
HS kävi läpi tuloksia nykyisen kaltaisen tv-show’n aikakaudelta ja kävi ilmi, että yhdessä asiassa vuoden 2023 tulosnäytelmä todella oli poikkeuksellinen: yhtenäkään aiempana vuonna kakkoseksi sijoittunut esitys ei ole voittanut yleisöäänissä viisujen voittajaa näin selvästi.
””Toivoisi, että arvostelussa olisi jokin mittakaava mukana.”
Keskustelupalstoilla kiukku on purkautunut kohtuuttomasti myös Suomen asiantuntijaraatiin, joka monien muiden maiden raatien tavoin antoi Ruotsille täydet pisteet. Esimerkiksi Redditissä 12 pisteen antamista Ruotsille on pidetty jopa maanpetturuutena.
Suomen raadin puheenjohtaja Jonas Olsson ymmärtää aiheen nostattavan yhä tunteita.
”Tiedän, että tämä puhuttaa ihmisiä, mutta en itse halua ottaa EBU:n sisäisiin sääntöihin sen kummemmin kantaa. Minä olen tullut raatiin Ylen kutsumana ja yrittänyt arvioida kilpailuesityksiä mahdollisimman reilusti musiikillisen ammattitaitoni mukaan.”
Olsson on suomalainen musiikkituottaja, miksaaja, äänittäjä ja lauluntekijä, joka tunnetaan monista hittikappaleistaan. Suomessa hän työskennellyt muun muassa Robinin, Jannika B:n, Bessin, Amorphiksen ja Kuumaa-yhtyeen kanssa. Hän pokkasi tänä vuonna Vuoden musiikintekijä- ja Vuoden tuottaja -palkinnot Emma-gaalassa.
Aiempien kokemusten perusteella Olsson sanoo tottuneensa arvosteluun.
”Olen tehnyt musiikkia ammattimaisesti yli 12 vuotta ja tiedän, että musiikki aiheuttaa intohimoja. Ammattiin kuuluu, että esimerkiksi hittikappaleita arvioidaan julkisuudessa. Tietysti toivoisi, että siinä olisi jokin mittakaava mukana.”
Miltä maanpetossyytökset tuntuvat?
”No, en ole hirveästi sitä keskustelua seurannut. Kurjaa, että sellaista on, mutta mennään eteenpäin.”
Ruotsin Loreenin mielestä kaikki äänet ovat tärkeitä eikä eri ääniä voi vertailla keskenään.
Olssonin ohella Suomen raatiin kuuluivat lauluntekijä Kaisa Korhonen, HS:n musiikkitoimittaja Ilkka Mattila, Saara Everi PME Records -yhtiöstä sekä Radio Novan kanavapäällikkö Niina Jokiaho. Jäsenet koostuvat eri taustoista, ikäryhmistä ja sukupuolista tulevista asiantuntijoista.
EBU:n ohjeiden mukaan raadin antamiin pisteisiin vaikuttavat kappaleen omaperäisyys, lyriikat, sävellys, esittäjän laulutaidot sekä yleinen vaikutus esityksestä ja show’sta.
Ruotsissa tunteikkain keskustelu liittyy suomalaisten antamiin yleisöääniin. Loreen sai heti Käärijän jälkeen toiseksi eniten yleisöpisteitä, mutta ei Suomesta ainoatakaan. Korkeimmat pisteet suomalaisyleisö antoi Norjan Alessandralle, jonka täkäläinen ammattilaisraati jätti kokonaan pisteittä.
Esimerkiksi Aftonbladetissa suomalaisten ”taktista äänestämistä” on pidetty epäreiluna.
”Tomppeli kansa!” toimittaja Markus Larsson tiivisti kritiikin lehden podcastissa.
Käärijä onnitteli voittajaa heti viisujen jälkeen: ”Rakastan Loreenia. Onneksi olkoon hänelle.”
Keskustelu Suomen ja Ruotsin toisilleen jakamista pisteistä on vanhaa perua, vaikka näin raivokasta sanailua ei ennen ole kuultukaan. Tilastojen mukaan naapurimaat antavat joka vuosi toisilleen pisteitä, mikäli toinen maista on finaalissa. Suomen asiantuntijaraati on myös usein antanut Ruotsille täydet pisteet, mutta yleensä pisteet eivät ole vaarantaneet omaa voittoa, kuten nyt.
Puheenjohtajan mukaan raadissa ei käyty lainkaan keskustelua Ruotsille annetun pistemäärän vaikutuksesta Käärijän menestykseen.
”Me arvioimme raadissa ohjeiden mukaisesti pelkästään muiden maiden kilpailuesityksiä. Emme saa käydä arviointitilanteessa keskustelua pisteytyksestä lainkaan. Jokainen raatilainen antaa siis omat pisteensä riippumattomana muista”, hän vakuuttaa.
Pistekatkeruuden ohella viisujen peruskauraa ovat myös plagiointisyytökset. Tänä vuonna Loreenin Tattoo-kappaleen on väitetty muistuttavan epäilyttävän paljon sekä ensiksi Abbaa ja myöhemmin Ukrainaa Euroviisuissa vuonna 2011 edustaneen Mika Newtonin vuonna 2005 julkaistua kappaletta.
Työkseen hittikappaleita tekevä Olsson kuitenkin muistuttaa, että plagioinnin todentaminen on erittäin vaikeaa.
”Kaikkeen taiteeseen kuuluu edellisiltä lainaaminen ja entisten teosten päälle rakentaminen. Tavalliset popsävelkulut tulevat vastaan aika säännöllisesti, ja vaikutteet tulevat usein esimerkiksi klassisesta musiikista. Monesti, kun kaksi kappaletta muistuttaa toisiaan, niille löytyy yhteinen kantaisä, joka taas on saattanut muistuttaa jotain aiempaa kappaletta.”
Kuuntelukerroilla mitattuna Ruotsi voitti maaottelun selvästi.
Tätä kirjoittaessa Käärijän Cha cha challa on Spotifyssä noin 24 miljoonaa kuuntelukertaa, Loreenin Tattoolla 60 miljoonaa.
Lisäys 15.5. klo 15.14: Lisätty tieto, että plagiaattisyytökset kohdistuvat Mika Newtonin vuonna 2005 julkaistuun kappaleeseen. Lisätty myös Suomen raadin Niina Jokiahon nimi.
